Katso myös video: Miten myydä oma asunto? MTV selvitti, mitä kaikkea myyjän tulee tietääNorden pääanalyytikko Jan von Gerich ennakoi, että negatiiviset korot eivät ole uusi normaali. Viiden vuoden päästä korot ovat todennäköisesti tukevasti plussalla.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että pitkään kaukaisilta tuntuneet Euroopan keskuspankin EKP:n ohjauskoron nostot eivät enää ole pelkkää utopiaa.
– Negatiiviset korot eivät ole uusi normaali, ja viiden vuoden päästä korot ovat todennäköisesti tukevasti plussalla, hän kirjoittaa blogissaan.
EKP on viimeksi nostanut ohjauskorkoaan vuonna 2011. Koronakriisiä edeltäneen noususuhdanteen aikana keskuspankki ei päässyt nostamaan korkoaan kertaakaan, koska inflaatio pysyi sitkeästi tavoitetason alapuolella. Korona puolestaan siirsi kaikki rahapolitiikan kiristämissuunnitelmat tulevaisuuteen.
Von Gerich ennakoi, että talous voi euroalueella toipua koronakriisistä yllättävänkin nopeasti, kunhan väestö saadaan rokotettua ja epävarmuus poistuu.
– Viimeisen vuoden aikana talouskehitys on yllättänyt yläkanttiin lähes joka kerta, kun rajoitustoimissa on nähty kevenemistä, hän muistuttaa.
EKP oli hidastamassa velkakirjaostojaan ennen kuin koronatilanne lähti uudestaan huonompaan suuntaan alkuvuonna. Vaikka keskuspankki on luvannut jatkaa velkakirjojen netto-ostoja vähintään ensi vuoden maaliskuuhun, von Gerich ennakoi ostovauhdin hidastuvan jo selvästi myöhemmin tänä vuonna.
– On myös hyvä muistaa, että EKP on signaloinut aloittavansa koronnostot pian sen jälkeen, kun netto-ostot lopetetaan, hän huomauttaa.
Von Gerichin mukaan hyvä arvaus on, että EKP lopettaa velkakirjojen netto-ostot vähitellen ensi vuoden aikana ja voisi siten aloittaa koronnostot vuonna 2023.
– Tämä skenaario pitää sisällään oletuksen siitä, että alun nopean toipumisen jälkeen euroalueen talous kasvaa hitaasti eikä inflaatio kiihdy merkittävästi keskuspankin tavoitteen päälle. Tässä hitaan kasvun skenaariossa EKP nostaisi korkoaan puoli prosenttiyksikköä per vuosi ja lopettaisi nostot alle kahteen prosenttiin, mikä olisi historiaan verrattuna suorastaan jäätävän hidas kiristämisvauhti ja edelleen hyvin matala korkotaso. Korkojen nousu ei siis vaadi toteutuakseen inflaation merkittävää kiihtymistä yli kahteen prosenttiin.
Hieman nopeampaan korkojen nousutahtiin ja korkeampaan korkotasoon päästäisiin von Gerichin mukaan, jos inflaatio kiihtyisi nopeammin ja euroalueella tehtäisiin myös lisää rakenneuudistuksia keskipitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi, esimerkiksi EU:n elpymisrahaston tuella.
– Tässä skenaariossa korkojen nousu voisi alkaa jo ensi vuoden loppua kohti ja korot voisivat nousta prosenttiyksikön vuodessa yli kolmeen prosenttiin. Tämäkin olisi historiaan verrattuna vielä suhteellisen maltillinen kehityskulku, hän kommentoi.
EKP:n korkopolitiikka vaikuttaa suoraan euribor-korkoihin ja sitä kautta myös esimerkiksi asuntolainojen korkoihin. Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor noteerattiin torstaina -0,488 prosentissa.
Suomen Pankin mukaan suomalaisille kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen kanta oli helmikuun lopussa 99,8 miljardia euroa. Asuntolainakanta kasvoi vajaat kolme prosenttia vuoden takaisesta. Edellisen kerran lainakanta kasvoi tätä nopeammin syyskuussa 2013. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,71 prosenttia.