Puolustusvoimien entisen komentajan mukaan on poliittinen päätös, kuinka paljon riskiä maanpuolustuksessa otetaan.
Ei tässä ketään huijattu.
Kenraali evp., Milttonin vanhempi neuvonantaja Timo Kivinen toimi Puolustusvoimien komentaja aikana, jolloin Suomen ja koko Euroopan suhde puolustukseen koki vallankumouksen.
Kivisen aloittaessa Puolustusvoimien komentajana vuonna 2019 asevoimista ja niiden tarpeista puhuttiin tyystin eri sävyyn kuin 2024, jolloin hänen kautensa päättyi. Kivisen vuosina Venäjä teki suurhyökkäyksen Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon.
Suomen johdon viesti suomalaisille oli selvä: Siinä missä muu Eurooppa laiskotteli, Suomi piti puolustusvoimistaan huolta.
Kansainvälinen media on ollut samaa mieltä. Mediat toisensa perään ovat ihastelleet suomalaista valmistautumista, suomalaisia väestönsuojia, suomalaista tykistöä ja suomalaista sisua.
"Ei tässä ketään huijattu"
Kesäkuun 2. päivä parlamentaarinen työryhmä pudotti raportin muotoisen pommin.
Raportin mukaan puolustusmenot pitäisi jopa kaksinkertaistaa 2030-luvulla. Näin siitä huolimatta, että Suomen piti olla puolustuksen ja turvallisuuden mallimaa.
Huijattiinko suomalaisia kaikki nämä vuodet?
– Ei tässä ketään huijattu. Maailmantilanne muuttui ja puolustusjärjestelmien vaatimus on noussut, totesi nykyään Milttonin vanhempana neuvonantajana toimiva Kivinen Porissa MTV Uutisille.
Lue myös: Kenraalilta kylmä suihku puolustusbudjetin rajulle nostolle: "Myrkkyä"
Poliittinen päätös
Puolustusvoimien entinen komentaja painottaa, että parlamentaarisessa raportissa todettu rahoitustaso on sellainen, että kaikki velvoitteet pystytään varmasti täyttämään.
Tähän lasketaan sekä Suomen oma puolustuskyky että Nato-velvoitteet.
Demokratioissa puolustusvoimat suunnittelevat kuinka paljon rahaa tarvittaisiin, mutta päätöstä he eivät tee.
Päätös on poliittinen, Kivinen painottaa. Samoin vastuu.
– Puolustusvoimat tekee oman suunnitelman. Poliittinen päätös on, millä summalla mennään. Se on se riskienhallintaa mitä tehdään, kun jätetään se väli täyttämättä, Kivinen muotoilee.
Kivisen mukaan 1990- ja 2000-luvulla tuota "riskiä otettiin" myös Suomessa. Hän ymmärtää sen. Neuvostoliiton hajottua konkreettinen suuri uhka Euroopan rauhalle näytti kadonneen.
– Ei sellaisessa maailmassa ollut poliittisesti mahdollista päättää, että käytetään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Suomessa kuitenkin ylläpidettiin perusjärjestelmää, joten nyt ei tarvitse rakentaa nollasta, kuten joissain maissa, Kivinen katsoo.
Lue myös: Sauli Niinistöä tympii Euroopan mantra: "Puhe ei riitä"
Trump motivoi
Kivisen mukaan Eurooppa on joka tapauksessa myöhässä, vähintään vuosikymmenen.
Kun Venäjä miehitti Ukrainan Krimin niemimaan vuonna 2014, olisi pitänyt ryhtyä toimiin. Kauppa ja yhteistyö Venäjän kanssa jatkuivat liki normaalisti, eikä asevoimia herätetty horroksesta.
– Edes helmikuun 2022 jälkeen rullat eivät alkaneet heti pyörimään. Vasta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on onnistunut motivoimaan eurooppalaiset ymmärtämän, että turvallisuudesta täytyy pitää ensisijaisesti itse huolta, Kivinen toteaa.
Heinäkuun Naton huippukokouksen yksi teemoista on eurooppalaisempi Nato. Se vaikuttaa olevan tällä hetkellä sekä Yhdysvaltojen että Euroopan tavoite. Ei ehkä vapaaehtoisesti, mutta silti.
Euroopan onneksi aikaa on ainakin jonkin verran. Laajalti on arvioitu, että Venäjä voi haastaa puolustusliitto Natoa tulevina vuosina. Kivinen kääntää katseensa Ukrainaan.
– Niin kauan kuin Venäjä sotii Ukrainassa, ei se varmaan ajatuksissaankaan avaa uusia rintamia. Eri asia on, kuinka pitkään Venäjän asevoimien uudelleenrakentaminen ja -järjestely kestää.
