Helsingin yliopistossa on kokeiltu pellon kasvuston monipuolistamista jopa kahdeksalla eri kasvilajilla.
Kasvilajien lisääminen pellolla on yksi keino parantaa hiilen sitoutumista maaperään. Käytännössä kyse on siitä, että pelloille voi istuttaa päälajin lisäksi seuralaiskasveja. Tuoreen tutkimushankkeen mukaan nämä seuralaislajit hyödyttävät myös pellon maaperää – ilman sadonmenetystä.
Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään -hankkeessa selvisi, että pellon päälajin kavereiksi lisätyt seuralaiskasvit vaikuttavat myönteisesti maaperän mikrobien hiilenkäytön tehokkuuteen. Tämä voi puolestaan edistää hiilen varastoitumista.
Vaikutus johtuu kasvibiomassan lisääntymisestä ja mikrobien vuorovaikutuksen parantumisesta.
Monimuotoista kasvillisuutta
Helsingin yliopiston professori Anna-Liisa Laine kertoo, että Viikin kampuksen koeasetelmassa pelkän päälaji ohran lisäksi kokeiltiin ohraa yhdellä, kahdella, neljällä ja kahdeksalla seuralaiskasvilla.
Seuralaislajit olivat valkoapila, alsikeapila, puna-apila, sinimailanen, timotei, sikuri, ruokonata ja italianraiheinä.
– Peltokoe perustettiin vuonna 2019, jolloin kylvettiin ohraa. Sen jälkeen katsottiin, miten kasvillisuuden monimuotoisuus vaikuttaa koeruuduissa eri seuralaislajiyhdistelmillä.
Selvisi, että jo neljä ohran seuralaiskasvilajia tuottaa yhtä suuret käytännön hyödyt kuin kahdeksan seuralaislajin käyttäminen.
