Nyt puhuu Amorellan hinannut ja roistoksi leimattu meripelastusyhtiö: "Saimme merirosvon roolin, vaikka olemme pelastajia"

0:20
Katso videolta: Näin rajua jälkeä laiva saa, kun se täräyttää suomalaiseen peruskallioon.

Karille ajaneen Viking Amorellan hinauksesta syntyi erikoinen näytelmä, kun meripelastusyhtiö esti aluksella olleiden rekkojen poistumisen satamasta. Tilanteen taustalla oli hinauksen pelastustakuista syntynyt monimutkainen kuvio.

Rekkakuskien tunteet kuumenivat torstaina Ahvenanmaalla Långnäsin satamassa, kun vartiointiliike esti rekkojen poistumisen satamasta maksamattomien pelastustakuiden vuoksi.

Rekat pääsivät matkaan vasta sen jälkeen, kun Viking Line vaati meripelastusyhtiö Alfons Håkansia vapauttamaan rekat ja lupasi itse huolehtia lastin pelastusmaksun takuista.

Alfons Håkansin toimitusjohtajaa, Joakim Håkansia vähän harmittaa, että Viking Linen tiedotteessa syyttävä sormi kääntyi Alfons Håkans -yhtiöön.

– Saimme merirosvon roolin, vaikka olemme pelastajia ja meidän kuuluisi saada siitä tunnustusta, Håkans sanoo.

Viking line: Kommunikaatio ei mennyt niinkuin piti

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses toteaa tähän vain, ettei kommunikaatio yhtöiden välillä mennyt niin kuin piti, koska tilanne pääsi kärjistymään satamassa.

– Eräskin pohjalainen rekkakuski oli huutanut siellä, että häntä ei pysäytä kukaan. Ymmärrän hyvin, että rekkamiehet olivat vihaisia. Olisin itsekin ollut heidän asemassaan vihainen, Håkans sanoo.

Autolauttojen karilleajot eivät ole aivan tavattomia, niitä sattuu silloin tällöin – yleensä muutaman vuoden välein, ja niiden hoitaminen sujuu myös yleensä jouhevasti.

Tällä kertaa Viking Line kuitenkin valitsi Håkansin mukaan toisen tien kuin aiemmissa havereissa. Tällä kertaa Viking Line ja sen vakuutusyhtiöt eivät ensin suostuneet hoitamaan lastien pelastusmaksujen takauksia.

Viking Line ja Alfons Håkans ovat tehneet pelastussopimuksen, jossa Viking Line on sopinut myös lastin pelastamisesta.

– Heillä on siihen täysi oikeus, Håkans sanoo.

Viking Line ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan lastin pelastamista.

"Viking Line valitsi aiemmasta poikkeavan tien"

Hyvin usein asioiden sujuvoittamiseksi aluksen omistaja tai vakuutusyhtiö antaa vakuuden myös lastista, mutta tällä kertaa Viking Line halusi Joakim Håkansin mukaan jostakin syystä toimia niin, että Alfons Håkans -yhtiö haki lastin pelastumaksun vakuudet itse.

– Me taas emme tienneet, ketkä olivat lastin vakuuttajia, ja siksi meidän oli pakko kääntyä rekanomistajien puoleen, Håkans sanoo.

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanseksen mukaan lauttayhtiön vakuutus kattaa lastin pelastuskorvauksen kuitenkin 100 000 euroon asti, ja se on yleensä aina riittänyt vakuudeksi.

Hanses arvelee myös, että pelastusyhtiö voi jostakin syystä arvioida lastin pelastuspalkkion olevan nyt suurempi kuin tavallisesti, vaikka näin ei pitäisi olla.

Hanseksen mukaan Viking Line ei ole halunnut, että Alfons Håkans hakee vakuuksia rekanomistajilta. Hanses kuitenkin myöntää, että Viking Linen käyttämä vakuutusyhtiö Alandia on neuvonut Alfons Håkansia näin tekemään.

– Tilanne kärjistyi, kun Alfons Håkansin käyttämä asianajotoimisto alkoi vaatia vakuuksia rekanomistajilta, Hanses toteaa.

Kansainvälisille suurille kuljetusyhtiöille pelastusyhtiöiden vakuudet ovat rutiinia, mutta pienet yrittäjät eivät Joakim Håkansin mukaan välttämättä huomanneet ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä.

– Rekkamiehet varmaan ajattelivat, että heidän olisi pitänyt olla jo Euroopassa, ja sitten joku merirosvo (Alfons Håkansin asianajaja) tulee vaatimaan suuria summia, joita rekanomistajilla ei todellakaan ole pankkitilillään, Håkans sanoo.

Håkans arvelee, että pienen rekkayrittäjän oikeustajuun ei mahdu, että he ovat ensin ostaneet lauttalipun, sitten lautta ajaa karille ja siitä tulee vielä iso lasku heille.

– Nyt ei ole kyse rahan siirtämisestä, vaan siitä, että tunnettu vakuutusyhtiö antaa sitoumuksen, että he osallistuvat omalla osuudellaan, kun palkkiosta sovitaan, Håkans sanoo.

"Korona sotkee aluksen arvon määrittämistä"

Yleensä pelastuspalkkioista sovittaessa pelastettavan lastin osuus verrattuna pelastettavan aluksen osuuteen on hyvin pieni, mutta koronan huonontaman markkinatilanteen takia alusten arvon määrittäminen on vaikeaa.

– Siksi tällä kertaa lastin arvon osuus onkin aivan merkittävä verrattuna lastin osuuteen pelastuspalkkiosta, Håkans sanoo.

Amorellan pelastuspalkkion määrittämisessä aluksen markkinahinnasta vähennetään korjauskulut. Sitten aluksen nettohinta ja pelastetun lastin arvo lasketaan yhteen.

– Tämä on se summa, jonka pohjalta keskustelut pelastuspalkkion määrittämisestä alkavat, Håkans sanoo.

Lain mukaan pelastuspalkkio määräytyy aluksen ja muun omaisuuden arvon lisäksi muun muassa sen perusteella, mitkä ovat olleet meripelastajan taito ja ponnistelut pelastuksessa sekä missä määrin pelastus on onnistunut.

Pelastusyhtiöllä suuret riskit

Pelastusyhtiöllä on kuitenkin iso riski. Pelastuksen epäonnistuessa pelastuskorvaus on nolla euroa.

Lisäksi korvaukseen vaikuttavat pelastuksen vaarallisuus ja luonne sekä vakavuusaste, siihen käytetty aika ja kustannukset sekä riskit, joille meripelastajat ovat altistuneet. Myös meripelastajan laitteiden arvo ja valmiustila vaikuttavat pelastusmaksuun.

Lontoon välimiesoikeuteen mennään harvoin

Yleensä pelastuspalkkio määritellään vakuutusyhtiöiden neuvotteluissa.

Kun ne epäonnistuvat, asia menee välimiesoikeuteen. Kun kyseessä on Lloyd's open form -pelastussopimus – niin kuin Amorellan tapauksessa – välimiesoikeus käydään Lontoossa.

– Nytkin pelastuspalkkiosta saadaan sovittua 99 prosentin todennäköisyydellä vakuutusyhtiöiden kesken. Olen eläessäni yhden kerran ollut välimiesoikeudessa Lontoossa. Silloinkin kyseessä oli ulkomaalainen varustamo, Håkans toteaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja