Nelinkertaisen Stanley Cup -voittajan tunteenpurkaus käynnisti agenttitarinaan verrattavan hullunmyllyn: "Et kutsu minua persläveksi tässä huoneessa"

LUE MYÖS: Lähde: Teemu Selänne haluttiin supertähti Mario Lemieux'n rinnalle – seurapomon lähtöpassit muuttivat kuitenkin kaiken

Detroit Red Wings oli täysin ylivoimainen Canadiensia vastaan ja johti ensimmäisen erän jälkeen jo 5–1. Yksikään maaleista ei mennyt suoraan maalivahti Royn piikkiin, mutta tilanne oli tukala. 

Jotain oli tehtävä. 

Silti valmentaja Mario Tremblay ei vaihtanut maalivahtia. Montreal Forumin yleisö kohahti ironisesti joka kerta, kun Roy sai torjuttua kiekon. 

Patrick Roy vilkuili vaihtopenkille, mutta siellä alkoi tapahtua vasta, kun Red Wings johti jo 8–1. Kakkosvahti Pat Jablonski alkoi valmistautua maalille menoon, mutta siinä välissä Detroitin Greg Johnson ehti viimeistellä vielä luukulta yhden osuman. 

Roy nojasi käytävällä mailaansa ja ojensi maskinsa ja hanskansa huoltaja Pierre Gervaisille. 

"Pelasin juuri viimeisen otteluni"

Roy meni takaisin penkille ja odotti Tremblayltä turhaan lohduttavaa elettä, jonka valmentajat usein antavat pois otetuille maalivahdeilleen vastaavissa tilanteissa. 

– Pelasin juuri viimeisen otteluni Canadiensissa, Roy sanoi vaihtoaition läheisyydessä peliä seuranneelle Canadiensin presidentti Ronald Coreylle. 

Royn agentti Bob Sauve sai Royn huoltajan avustuksella puhelimen päähän erätauolla. 

– Kun peli on ohi, pue nopeasti, älä sano kenellekään mitään ja tapaa minut takaovella, Sauve sanoi. 

Valmentaja Tremblay kuuli keskustelun ja vaati tietää sen sisällön. Kun Roy ei suostunut, Tremblay alkoi huutaa ja haukkua Roytä. 

– Tämä riittää, et hauku minut persläveksi tässä huoneessa, Roy ilmoitti. 

Detroit Red Wings voitti ottelun 11–1. 

"Hän olisi arvostanut minua ennen pitkää"

Agentti Sauve heitti Royn kotiin, ja kaksikko keskusteli koko illan. He tapasivat lyhyiden yöunien jälkeen itsekin maalivahtina pelanneen Sauven kotona.

Pohdinnassa painoi myös valmentaja Tremblayn aiempi käytös Roytä kohtaan. Hän oli muun muassa laukonut harjoituksissa tahallaan kiekkoja Royn päätä kohti. 

– En voi sanoa, että Marion käytös olisi haitannut, se ei estänyt tekemästä työtäni. Hän olisi arvostanut ennen pitkää minua, jos joukkue olisi voittanut, Roy sanoi myöhemmin. 

Roy ei voinut kuitenkaan antaa anteeksi nöyryytystä puolentoista miljoonan televisiokatsojan ja kotiyleisön edessä. 

Kaksikko tuli siihen johtopäätökseen, että siirto toiseen joukkueeseen on ainoa vaihtoehto. 

Kun GM Réjean Houle kuuli asiasta, kyyneleet alkoivat valua hänen kasvoilleen. Hän tärisi. 

– Houle oli hyvä ihminen. Ehkä vähän liian hyvä siihen tehtävään, Roy sanoi. 

(Juttu jatkuu kuvan alla) 

Patrick Roy valmensi Colorado Avalanchea NHL:ssä. Tätä nykyä hän työskentelee QMHL-joukkue Quebec Rempartsin valmenta-GM:nä.

"Tein virheen"

Neljä päivää kohutun ottelun jälkeen se tapahtui. Canadiensin Roy ja kapteeni Mike Keane myytiin Colorado Avalancheen, josta tulivat vaihdossa Andrei Kovalenko, Martin Rucisnky ja maalivahti Jocelyn Thibault. 

Canadiensin entinen hyökkääjä Chris Nilan haastatteli valmentaja Tremblaytä TSN:llä vuonna 2014. Hän kysyi, mitä tapahtui Royn viimeisen ottelun ensimmäisellä erätauola. 

– Kysyin, että oletko ok. Hän vastasi, että kyllä. Niin annoin hänen mennä takaisin, Tremblay kertoi. 

– Tein kuitenkin sen virheen, että minun olisi pitänyt ottaa hänet maalilta seitsemännen maalin jälkeen. 

Tremblay huomautti kuitenkin, että hänestä Roy reagoi liian voimakkaasti. 

– Tein virheen, mutta nyt on aika mennä eteenpäin. 

Stanley Cup heti kotiin

"Pyhä Patrick" eli aina vahvalla tunteella, eikä säästellyt sanojaan. Joskus ne kääntyivät häntä vastaan, mutta harvoin Roy katseli taakseen. 

Roy ehti voittaa kaksi Stanley Cupia Montreal Canadiensissa (1986 ja 1993), mikä oli nostanut hänet hullun kiekkokaupungin jalustalle. Seuraava tuli heti ensimmäisen Avalanchen kauden päätteeksi 1996. 

Neljäs Stanley Cup vuonna 2001 sinetöi viimeistään hänen paikkansa suurten maalivahtien joukossa. 

Roy valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 2006 – heti kun se oli sääntöjen mukaan mahdollista. 

Lähteet:  Montreal Gazette ja Sports Illustrated