Nämä ovat Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet, arvioivat sen kannattaja sekä vastustaja: "Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle"

2:04
Näin Heikki Patomäki ja Juho Romakkaniemi näkevät Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet: "Mihin asti Venäjä on valmis menemään estääkseen jäsenyyden?"

Venäjä on tehnyt selväksi, ettei se halua Suomesta Nato-maata. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan Venäjän tahdon mukaan tanssiminen on "loputon suo". Professorin mielestä Nato-jäsenyys on Suomea suurempi asia.

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja MTV Katsomossa.

Suomen Nato-jäsenyyskeskustelun odotetaan selkeytyvän eri eduskuntapuolueiden muodostaessa kantojaan. Viimeksi lauantaina vasemmistoliiton Li Andersson totesi, ettei puolueen kannata tehdä Nato-jäsenyydestä hallituskysymystä.

MTV Uutiset kysyi Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavalta keskuskauppakamarin toimitusjohtajalta Juho Romakkaniemeltä ja sitä vastustavalta valtio-opin professorilta Heikki Patomäeltä mahdollisen jäsenyyden uhista ja mahdollisuuksista.

Venäjä on useaan kertaan ilmoittanut, että Suomen ja Ruotsin mahdollisilla Nato-jäsenhakemuksilla olisi sotilaallisia ja poliittisia seuraamuksia.

– Uhkana ovat tietysti mahdolliset Venäjän vastatoimet, Romakkaniemi toteaa.

Ne pitää ottaa Romakkaniemen mukaan myös huomioon.

– Mutta pikemminkin päinvastoin (kuin Venäjä toivoo). Sillä ne uhkailut loppuvat, kun meillä on tarpeeksi vahva tilanne. Jos mukaudumme Venäjän mukaiseen kontrolliin, niin se on loputon suo, kuten suomettumisen vuosina nähtiin, Romakkaniemi muistuttaa.

– Mihin Venäjällä riittää kykyä ja aikaa, kun se on kiinni Ukrainassa? Tätä pitää analysoida ja siihen pitää myös valmistautua, Romakkaniemi jatkaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:34
Venäjän uhkaukset Nato-jäsenhakemuksen seurauksista pitää ottaa huomioon, mutta "pikemminkin päinvastoin" kuin naapuri toivoo.

Jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, niin Romakkaniemen mukaan "punainen linja ylittyy".

– Suomen on siinä tapauksessa täytynyt sopia keskeisten Nato-maiden, kuten USA:n, kanssa kahdenkeskisistä turvatakuista, Romakkaniemi sanoo.

Käytännössä Romakkaniemen mukaan suurten Nato-jäsenmaiden tulisi ilmoittaa, että ne kohtelevat Suomea hakuprosessin aikana turvatakuiden suhteen kuin Suomi olisi jo Naton jäsen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on useita kertoja todennut, ettei se aseavusta ja Venäjän-vastaisista pakotteista huolimatta lähetä joukkojaan Ukrainan avuksi. Sen sijaan Biden on todennut, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset puolustavat "jokaista tuumaa" Naton jäsenmaiden alueista.

– Nato-jäsenyyden mahdollisuus on se, että olisimme turvatakuun piirissä. Yhteenkään Nato-maahan Venäjä tai kukaan muukaan ei ole uskaltanut hyökätä, Romakkaniemi sanoo.

Naton turvatakuista puhuttaessa avainasemassa on viides artikla. Sen mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsentä vastaan tulee tulkita hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita vastaan.

Nato perustettiin huhtikuussa 1949 ja viides artikla on otettu käyttöön kerran, syyskuun 11. päivän terrorihyökkäysten seurauksena. Nato johti YK:n valtuuttamaa operaatiota Afganistanissa, mutta Yhdysvaltain johtama hyökkäys Irakiin vuonna 2003 ei ollut Nato-operaatio, vaikka osa Nato-maista siihen osallistuikin.

Professori: Päätös on Suomea suurempi asia

Ihmiset eivät ole tarpeeksi sisäistäneet, kuinka vakava maailmantilanne Venäjän hyökkäyksen jälkeen on, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki MTV:lle.

– Maailma ei ole ollut yhtä lähellä ydinsotaa sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin, hän arvioi.

Kuuban ohjuskriisissä Neuvostoliitto kuljetti ballistisia ohjuksia Kuubaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut vastaavia ohjuksia Turkkiin ja Italiaa.

Vuoden 1962 kriisi laukesi, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto julkisesti ilmoittivat, ettei Yhdysvallat hyökkää Kuubaan ja Neuvostoliitto vetää ohjukset takaisin. Salaisesti sovittiin myös, että Yhdysvallat vie ohjuksensa pois Turkista.

Patomäen mukaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen aiheuttamat uhkakuvat ovat Suomea suurempia asioita.

– Tilanne on todella vaarallinen. Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle. Suurin uhka liittyy siihen, että tämä Ukrainan sota laajentuisi Naton ja Venäjän väliseksi sodaksi. Se voi tapahtua aika helpostikin, Patomäki pohtii.

Ukrainan vuoden 2019 perustuslaissa lukee, että maa haluaa sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmaaksi.

Ukraina jättikin jäsenhakemuksen EU:lle Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä vajaa kuukausi sitten. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on sen sijaan todennut, että Nato-jäsenyyden havittelusta Ukraina on valmis luopumaan osana mahdollista rauhaa Venäjän kanssa.

– Mielestäni ei missään nimessä kannata Suomen toimesta tehdä sellaista tekoa, joka voisi edesauttaa (Ukrainan) konfliktin edelleen laajentumista, Patomäki toteaa.

Naton tuomaa aseellista turvaa Patomäki pitää sikäli merkittävänä, että Venäjän kynnys käyttää aseellista voimaa Nato-jäsentä vastaan on hänen mielestään korkeampi kuin sellaista maata vastaan, joka ei ole Naton jäsen.

– Mutta kun sidotaan asia tähän laajempaan keskusteltuun, niin en näe sitä mitenkään riittävänä perusteena Nato-jäsenyydelle, hän sanoo.

36:51
Natoon vai ei? Katso Heikki Patomäen ja Juho Romakkaniemen väittely kokonaisuudessaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja