Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson piti lauantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän linjapuheen Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa. Venäjän uusin hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa sitä, että myös Vasemmistoliitto pohtii, onko Suomen syytä liittyä Natoon.
Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut sen, että aiemmin hyvin Nato-kriittinen Vasemmistoliitto käy sisäistä keskustelua jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.
– Kun kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen on aiemmin ollut vasemmistoliittoa yhdistävä tekijä, on siitä nyt selvästi tullut pohdinnan kohde. Siksi on tärkeää jättää tilaa sisäiselle keskustelulle ja erilaisten mielipiteiden ilmaisuille, puheenjohtaja Li Andersson puhui puoluevaltuustolle.
Andersson näkee, että puolueen sisällä on nyt tapahtunut suuri muutos.
– Ylen viime viikolla julkaisemassa gallupissa 62 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä. Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa suhde kannattajien ja vastustajien osalta oli varsin tasainen. Tämä tarkoittaa, että suurin muutos on tapahtunut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa, puheenjohtaja sanoi.
Andersson penää, että tulevia päätöksiä tehdään rauhassa harkiten, eikä kiireessä tunnereaktioiden mukaan, kun sota on yhä käynnissä.
– Jos maamme turvallisuutta koskevia isoja periaatteita aiotaan muuttaa, sitä ei kannata tehdä hetkellisenä reaktiona, vaan ainoastaan huolellisen harkinnan pohjalta. Harkintaa tehdään nyt Suomessa ensin analysoimalla tätä muutosta, ja mitä se tarkoittaa niin kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin energiapolitiikankin näkökulmasta, Andersson sanoi.
Hallitus on päättänyt tehdä ajankohtaisselonteon, jossa kartoitetaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia sekä muun muassa huoltovarmuutta ja energiakysymyksiä.
Vasemmistoliitto, kuten monet muutkin puolueet, odottavat selonteon tarjoamaa analyysia auttamaan omaa päätöksentekoaan. Itse selonteossa ei linjata Nato-jäsenyydestä.
– Valtiojohtoa on myös kritisoitu siitä, että emme tuo omia Nato-kantojamme esille. Mutta mikä järki on käynnistää eri vaihtoehtojen analyysi, jos vastuulliset päättäjät ovat jo valmiiksi lyöneet lukkoon jonkin tietyn position ja ilmoittaneet siitä kaikille? Tuolloin valinta on hyvin todennäköisesti puhtaan ideologinen eikä rationaalinen, Andersson toteaa.
Vasemmistoliitosta korostetaan samalla sitä, ettei Nato-jäsenyys ole vielä itsestäänselvyys.
– Sodan jälkeisessä tulevaisuudessa, joka on turvattomampi ja jännitteisempi kuin aika ennen Putinin hyökkäyssotaa, Nato-jäsenyys tarkoittaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden lisääntymistä Suomessa, Andersson puhui.
Mahdolliseen kansanäänestykseen Andersson ei ottanut puheessaan suoraa kantaa, mutta pitää selvänä, että kansan mielipidettäkin olisi kuultava.
– Vaikka monet omissa puheenvuoroissaan ovat tuoneet esille, että he haluavat päättäjien kantavan oman vastuunsa päätöksentekijöinä ja myös turvaluokitellun tiedon saajina, pidän silti keskeisenä, että näin suuret päätökset nauttivat mahdollisimman suurta oikeutusta kansan keskuudessa.
Ei ole hallituskysymys
Puheenjohtaja Andersson painotti, ettei Nato-ratkaisusta pitäisi tehdä hallituskysymystä. Eli hänen mielestään Vasemmistoliiton ei pidä lähteä hallituksesta, jos muut puolueet vievät Suomen Natoon Vasemmistoliiton mahdollisesta vastustuksesta huolimatta.
– Nato-jäsenyys ei ole ensisijaisesti hallituskysymys, vaan kuten monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, tässäkin asiassa tullaan hakemaan mahdollisimman laajaa parlamentaarista konsensusta. Ratkaisu on ennen kaikkea eduskunnan käsissä. Siksi minun näkemykseni on, että meidän ei missään nimessä kannata tehdä itsellemme tästä hallituskysymystä sellaisessa tapauksessa, jossa valtiojohto päättäisi hakea jäsenyyttä, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan on selvää, että Venäjän hyökkäyksen aiheuttama muutos maailmaan on nyt muuttanut aiempia kynnyskysymyksiä.
Aivan puheensa aluksi Andersson tuomitsi Venäjän sotatoimet ja muistutti puolueensa jo aiemmin tuominneen niin Krimin miehityksen kuin Venäjän toimet Itä-Ukrainassa.
– Venäjä on tappanut lukuisia siviilejä laittomilla hyökkäyksillään Ukrainan kaupunkehin. Uhriluku kasvaa joka päivä, ja perheitä on hajonnut sodan seurauksena. Tapettujen joukossa on lapsia, joiden olisi pitänyt saada elää ja kasvaa. Kolme miljoonaa ihmistä on jo joutunut jättämään kotinsa ja oman kotimaansa aiheuttaen Euroopan suurimman pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan, hän painotti.