Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson piti lauantaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän linjapuheen Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa. Venäjän uusin hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa sitä, että myös Vasemmistoliitto pohtii, onko Suomen syytä liittyä Natoon.
Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut sen, että aiemmin hyvin Nato-kriittinen Vasemmistoliitto käy sisäistä keskustelua jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.
– Kun kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen on aiemmin ollut vasemmistoliittoa yhdistävä tekijä, on siitä nyt selvästi tullut pohdinnan kohde. Siksi on tärkeää jättää tilaa sisäiselle keskustelulle ja erilaisten mielipiteiden ilmaisuille, puheenjohtaja Li Andersson puhui puoluevaltuustolle.
Andersson näkee, että puolueen sisällä on nyt tapahtunut suuri muutos.
– Ylen viime viikolla julkaisemassa gallupissa 62 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä. Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa suhde kannattajien ja vastustajien osalta oli varsin tasainen. Tämä tarkoittaa, että suurin muutos on tapahtunut vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa, puheenjohtaja sanoi.
Andersson penää, että tulevia päätöksiä tehdään rauhassa harkiten, eikä kiireessä tunnereaktioiden mukaan, kun sota on yhä käynnissä.
– Jos maamme turvallisuutta koskevia isoja periaatteita aiotaan muuttaa, sitä ei kannata tehdä hetkellisenä reaktiona, vaan ainoastaan huolellisen harkinnan pohjalta. Harkintaa tehdään nyt Suomessa ensin analysoimalla tätä muutosta, ja mitä se tarkoittaa niin kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin energiapolitiikankin näkökulmasta, Andersson sanoi.
Hallitus on päättänyt tehdä ajankohtaisselonteon, jossa kartoitetaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia sekä muun muassa huoltovarmuutta ja energiakysymyksiä.