Näin oireilee ohimenevä ja täydellinen muistinmenetys eli TGA: "Läheiset saattavat ajatella, että tämä on nyt aivohalvaus"
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys tunnetaan myös nimellä transientti globaaliamnesia eli TGA. Se on hyvälaatuinen muistinmenetys.
Copyright (c) 2019 LightField Studios/Shutterstock. No use without permission.
Julkaistu 06.10.2021 07:05
Maria Aarnio
maria.aarnio@mtv.fi
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys eli TGA on hyvälaatuinen tila, joka menee ohi itsekseen. – Potilaat eivät muista ollenkaan uusia asioita, he eivät pysty painamaan kohtauksen aikana tapahtuneita asioita mieleensä, neurologian dosentti Sari Atula HUS:sta kuvailee.
Entä, jos heräisit aamulla, etkä enää kykenisi käyttämään muistiasi? Muistaisit kyllä oman nimesi ja rakkaiden läheistesi nimet, mutta eilispäivän tapahtumat, aamupalalla jutellut asiat ja jopa sen sisältö haihtuisivat välittömästi mielestäsi?
Kuulostaa kauhuelokuvan alulta. Tai TGA:lta.
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys tunnetaan myös nimellä transientti globaaliamnesia eli TGA. Se on hyvälaatuinen muistinmenetys, joka menee ohi itsekseen.
– Tästä on ihan hyvä kertoa ihmisille, koska kohtaus on kauhean pelottava läheisille, vaikkei välttämättä ihmiselle itselleen. Läheiset saattavat ajatella, että tämä on nyt aivohalvaus tai äkillinen dementia, neurologian dosentti Sari Atula HUS:sta kuvailee.
Näin TGA oireilee: "Potilaat eivät muista ollenkaan uusia asioita"
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys eli TGA iskee yleensä noin kuusikymppisiin, naisiin useammin kuin miehiin. Kohtauksen aikana ihminen kokee muistinmenetyksen ja esimerkiksi toistaa samoja kysymyksiä uudelleen ja uudelleen.
– Potilaat eivät muista ollenkaan uusia asioita, he eivät pysty painamaan kohtauksen aikana tapahtuneita asioita mieleensä. Kun kohtaus menee ohi, sen päivän kohdalle jää ikään kuin muistiaukko. Joskus tämä voi ulottua päivien taaksekin, Atula kuvailee.
Sari Atula. Kuva: Aino RuoholaAino Ruohola
– Haluan korostaa, ettei kohtausta tarvitse pelätä. TGA on täysin hyvälaatuinen, se väistyy itsestään ja määritelmällisesti se kestää alle vuorokauden. Se ei johda mihinkään vakavampaan tilanteeseen, tai ole merkki mistään vakavasta sairaudesta. Se ei liity esimerkiksi kohonneeseen aivohalvausriskiin.
Vaikka TGA on sinällään hyvälaatuinen, lääkäriin kannattaa silti hakeutua. Lääkitystä tilaan ei kuitenkaan ole.
– On hyvä, että ihminen on seurannan alaisena, jotta hän ei tee mitään hölmöä sinä aikana, kun ei muista. Samalla tila saadaan diagnosoitua. Hoitoahan tähän ei ole tarjolla, eli hoitaminen on seurantaa ja omaisten rauhoittelua. Potilas itse ei usein ole huolissaan, Atula kuvaa.
Kohtauksen saanutta pidetään yleensä päivystyksessä tarkkailtavana. Muistia testataan, kunnes havaitaan, että kohtaus alkaa hellittää. Kärjistäen voisi sanoa, että kun ihminen kykenee muistamaan, mitä söi aiemmin, hänet voi päästää kotiin.
"Aivoissa ei TGA-kohtauksen aikana nähdä kuvantamisessa mitään poikkeavaa"
Hyvälaatuinen ja muistinmenetys eivät tunnu sopivan samaan lauseeseen. Hyvälaatuisuudella tarkoitetaan TGA:n tapauksessa sitä, ettei oire kerro mistään vakavasta.
– Aivoissa ei TGA-kohtauksen aikana nähdä kuvantamisessa mitään poikkeavaa. Sen takia aivoja ei välttämättä kuvatakaan, Atula sanoo.
Katso myös: Muistisairaudet pelottavat monia, mutta millaisista oireista pitäisi suunnata lääkäriin? Juttu jatkuu videon alla.
6:07Millaisista muistin oireista pitää mennä lääkäriin?
Kohtaus hälvenee itsestään minuuttien, viimeistään noin vuorokauden kuluessa. Se ei voi pahentua tai "laajeta" esimerkiksi muistisairaudeksi.
– TGA-kohtaus alkaa yhtäkkiä, usein aamulla. Muistisairaudet eivät koskaan ala niin. Ne tulevat hiipien, Atula lohduttaa.
– TGA on enemmän oire kuin varsinainen sairaus.
Voimakas ponnistus, kylmäaltistus tai stressitilanne voivat altistaa kohtaukselle
Arvioita TGA:lle altistavista tekijöistä on, mutta varmasti sen syntysyytä ei toistaiseksi tiedetä. Neurologille tapaus on usein selkeä, sillä mikään muu neurologinen tila ei aiheuta vastaavia oireita.
– Kliinisessä tutkimuksessa potilas on aivan normaali, eli tutkimuksessa ei ole mitään poikkeavia löydöksiä. Potilas vain kyselee uudelleen samoja asioita eikä millään muista, mitä hänelle on juuri sanottu, Atula sanoo.
"Kun kohtaus menee ohi, sen päivän kohdalle jää ikään kuin muistiaukko. Joskus tämä voi ulottua päivien taaksekin". Kuvituskuva.Copyright (c) 2019 LightField Studios/Shutterstock. No use without permission.
– On viitteitä, että voimakas ponnistus, kylmäaltistus tai stressitilanne voisivat altistaa TGA-kohtaukselle. Potilaat ovat taustaltaan hyvin erilaisia. Ei voida sanoa, että yksi yksittäinen asia selittää kaikki tapaukset, vaan on olemassa yksittäisiä mekanismeja, joita taustalla on.
Mutta miten on mahdollista, että muisti vain katoaa hetkeksi ilman havaittavissa olevaa syytä? Eikö se ole outoa?
Atulan mukaan voisi ajatella, että aivot ovat kuin valtameri monine saarineen. Pienet maapalat tyrskyjen keskellä voidaan asuttaa ja tutkia, mutta paljon tietoa jää pinnan alle. Aivoissa siis on vielä paljon meille tuntemattomia asioita.
Joitakin viitteitä TGA:n syistä on: se esimerkiksi on yleisempi migreeniä sairastavilla. Migreenitaipumus voi myös altistaa kohtauksen uusimiselle.
– Aivoissa on muistialue hippokampus, suomeksi siis aivoturso. Uskotaan, että TGA-kohtauksen aikana siellä on jonkinlainen paikallinen verenkiertohäiriö. Sitä ei pidetä varsinaisena aivoverenkiertohäiriönä, koska siitä ei jää selkeää todistetta, ei synny muuttuneita alueita, joita esimerkiksi aivoinfarktipotilailla nähdään, eikä se ole riski myöhemmälle aivoverenkiertohäiriölle, Atula sanoo.
– Sen tiedämme, että TGA on yleisempi migreeniä sairastavilla, ja migreenikin on osittain verisuonisairaus. Sille tyypilliset näköaurat syntyvät verisuonten supistelusta.
On arvioitu, että kymmenen henkeä sadasta tuhannesta saisi TGA-kohtauksen elämänsä aikana. Se ei ole paljon – itse asiassa määrä on alle promillen luokkaa. Kohtauksen uusiutuminenkin on harvinaista.
– Neurologian päivystyksessähän näitä kyllä näkee, mutta ei TGA-kohtauksen saaminen muuten kovin yleistä ole.
