Selkeä ero aivoinfarktiin – tällaisia ovat aivoverenvuodon oireet: "Sen verran rajumpi tapahtuma, että niistä ei pääse oireettomaksi juuri koskaan"

0:58
Tällaisia ovat aivoverenvuodon oireet

Aivoverenvuoto on aina vakava paikka, eikä se yleensä voi iskeä huomaamatta. Aina oireettomaksi toipuminen ei ole mahdollista. 

Äkillisesti alkava, räjähtävä pääkipu tulee ottaa vakavasti – se kun voi olla merkki aivoverenvuodosta.

Aivoverenvuodossa verisuoni ei tukkeudu, kuten infarktissa, vaan se repeää. Tällöin verta vuotaa aivoihin. Repeämän voi aiheuttaa esimerkiksi verenpaine, tai valtimon synnynnäisesti heikko kohta.

– Aivoverenvuodossa tulee äkillisesti raju päänsärky. Potilas usein oksentaa hyvin voimakkaasti ja hänen tajuntansa laskee, koska aivoverenvuoto on ylimääräistä materiaalia aivoissa, ja se ärsyttää aivokudosta valtavasti, neurologi Mika Koskinen kuvaa.

Verenvuoto voi aiheuttaa myös aivoinfarktinkaltaisia oireita.

– Aivot häiriintyvät verenvuodosta enemmän kuin aivoinfarktissa. Aivoinfarktipotilas saattaa istua hyvinkin tyytyväisen oloisena, vaikka toinen puoli on halvaantunut. Aivoverenvuotopotilas on selvästi kipeä, sairas ja oksentaa.

Ei iske huomaamatta

Aivoverenvuoto ei yleensä voi tulla huomaamatta. Koskisen mukaan poikkeuksen sääntöön muodostavat hyvin iäkkään ihmiset.

– Kun puhutaan hyvin vanhasta ihmisestä, jolla aivoissa on tapahtunut paljon kudoskatoa, eli aivot ovat iän mukana surkastuneet, silloin pieni verenvuoto voi aivojen pinnalle tulla melkein oireettomana tai jopa oireettomana, Koskinen sanoo.

Aivoihin vuotanut veri poistuu itsestään

Aivoverenvuotoa hoidetaan laskemalla verenpainetta, koska paine voisi pahentaa tilannetta. Aivoihin vuotanut veri puolestaan poistuu itsekseen. Sitä ei siis tarvitse poistaa, ellei verta ole niin paljon, että se painaa aivoja ja uhkaa potilaan henkeä.

– Jos veri työntää ja kaareuttaa aivoja runsaasti tai aivojen pohjaosat painuvat kallon aukkoihin, ihminen kuolee, ellei verta oteta pois, Koskinen kuvaa.

"Niistä ei pääse oireettomaksi juuri koskaan"

Aivoverenvuoto on aina vakava paikka. Koskisen mukaan neljäsosalle potilaista toipuminen on erittäin hyvää: he kuntoutuvat täysin tai lähes täysin.

– Lähes täysin tarkoittaa sitä, että usein käteen jää pientä kömpelyyden tunnetta. Lääkäri ei näe suurta eroa toiseen puoleen, mutta potilas itse kokee sen, koska tuntee itsensä vuosikymmenien ajalta. Hän huomaa, ettei käsi toimi samalla tavalla kuin ennen, Koskinen kuvailee.

Käteen voi jäädä esimerkiksi puutuneisuuden tunnetta: kun menee suihkuun, kokeekin veden kylmänä, vaikka se on lämmintä. Tällaisessa tilanteessa ihminen katsottaisiin silti lähes oireettomaksi tai hyvin vähäoireiseksi.

– Aivoverenvuoto on sen verran rajumpi tapahtuma, että niistä ei pääse oireettomaksi juuri koskaan. Mutta vähäoireiseksi voi päästä, jos kysymyksessä on nuoren ihmisen pullistumaverenvuoto, Koskinen sanoo.

Pullistumaverenvuoto alkaa, kun verisuoni repeää ponnistuksen aikana. Seurauksena on räjähtävä päänsärky, jota seuraa tajuttomuus.

– Jos siinä kaikki menee nappiin, eli diagnoosi löytyy heti, kun ihminen tulee sairaalaan, ja pullistuma hoidetaan, voi käydä niin hyvin, ettei mitään oiretta jää. Mutta aivojen sisäisessä verenvuodossa ihminen yleensä on vähän vanhempi, ja silloin kuntoutuminen on usein huonompaa tai osittaista.

Ajan kuluessa riski sairastua uudelleen kasvaa

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy Koskisen mukaan myös aikariippuvuusriski. Se tarkoittaa, että kun kerran on sairastunut, riski sairastua uudelleen on suurempi. Aivoverenvuodon uusintariski on suurempi kuin aivoinfarktin.

– Ajan kuluessa riski sairastua uudelleen aina vain kasvaa, koska harvoin ihminen ikääntyessään tervehtyy. Sen sijaan voi tulla lisää sairauksia, jotka taas lisäävät riskiä, Koskinen sanoo.

Uusiutumisriski on pieni, jos aivoverenvuoto on tullut nuorelle ihmiselle vamman seurauksena. Muuten riski on Koskisen mukaan merkittävä: muutamia, joskus jopa kymmeniä prosentteja vuodessa.

– Eli kymmenestä ihmisestä yksi voisi sairastua joka vuosi uudelleen, vaikka olisi jo kertaalleen sairastunut ja kuntoutunutkin.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja