Muistisairaus voi iskeä jo työikäiselle – oireet voivat hämätä: "On hyvä merkki, jos..."

2:10
Samat tekijät altistavat lukuisille pitkäaikaissairauksille. Moniko riski osuu omalle kohdallesi?

Työikäisten muistisairauksien ensioireet näkyvät tavallista useammin muualla kuin muistissa, ja niiden tunnistamisessa olisikin kehittämisen varaa. Suomessa kehitetään uudenlaisia menetelmiä, joiden avulla oikean diagnoosin saaminen voisi nopeutua.

Muistisairaudet ovat pääasiassa iäkkäiden ihmisten sairauksia, mutta toisinaan diagnoosin saa myös työikäinen. Suomessa arviolta 7000–8000 alle 65-vuotiasta potee muistisairautta. Eläkeiän noustessa ongelma tulee yleistymään työelämässä.

Yleisin muistisairaus kaikenikäisillä on Alzheimerin tauti. Ikä voi vaikuttaa siihen, mistä kohtaa aivoja rappeutuminen alkaa ja millaisia sairauden ensioireet näin ollen ovat. Yleensä Alzheimerin ensimmäiset merkit näkyvät muistissa, mutta työikäisillä oireet ilmenevät tavallista useammin ongelmina näönvaraisessa hahmottamisessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Toiseksi yleisin etenevä muistisairaus työikäisillä on otsa-ohimolohkorappeuma, jonka ensioireet ilmenevät usein persoonallisuuden muutoksia tai kielellisinä oireina, kuten estottomuutena ja vaikeutena löytää sanoja.

Pelkkä pelko muistisairaudesta ei ole järkevä peruste hakeutua neurologisiin tutkimuksiin. Sen sijaan huolen pitäisi herätä, jos muistin tai tiedonkäsittelyn toiminnoissa tapahtuu selvä muutos aikaisempaan.

– Voi olla joskus vaikea hahmottaa, onko lievä muistin pätkiminen seurausta huonosta unesta vai jostain muusta. On hyvä merkki, jos oire on ohimenevä ja korjaantuu välillä, Työterveyslaitoksen johtava psykologi ja neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen sanoo.

Yleensä työikäisen muistioireiden syy voidaan hoitaa

Ajatus muistisairauden puhkeamisesta aiheuttaa ymmärrettävästi pelkoa, sillä parantavaa hoitoa ei tällä hetkellä ole. Epätietoisuus kuitenkin aiheuttaa stressiä ja oireiden sivuuttaminen voi kostautua. Helpottava tieto on, että todennäköisesti työikäisen muistioireiden taustalla on hoidettavissa oleva asia.

Paajanen kertoo, että 10–25 prosenttia terveistä työikäisistä kärsii muistin ja tiedonkäsittelyn koetuista vaikeuksista. Ylivoimainen enemmistö ongelmista ei johdu muistisairaudesta. Muisti on monimutkainen kokonaisuus, jonka toiminta voi herkästi häiriintyä lukuisista eri syistä.

Esimerkiksi univaje tai stressi kuormittavat tiedonkäsittelyä, vaikka aivot olisivat kunnossa. Kun kuormitus poistuu, muisti alkaa taas pelittää. Tiedonkäsittelyn tehokkuuden heikentäjiksi kutsutaan kroonisempia tiloja, kuten työuupumusta tai masennusta, joiden aiheuttamat muistiongelmat tavallisesti korjaantuvat, kun taustasyy saadaan hoidettua. Palautuminen kestää kuitenkin usein pidempään.

Mikäli kuormitustekijöiden karsiminen ja kroonisten tilojen hoitaminen eivät korjaa muistiongelmia, voi taustalla olla jotain vakavampaa. Pysyviä tai eteneviä vaikutuksia aiheuttavat varsinaiset tiedonkäsittelyn rikkojat, kuten neurologiset ja psykiatriset sairaudet sekä keskushermoston infektiot.

Työikäisten diagnostiikassa kehittämisen varaa

Muistisairauksien seulontaan on kehitetty erilaisia lyhyitä testejä, joilla mitataan muun muassa potilaan orientaatiota, muistia ja hahmotusta. Nämä testit on tyypillisesti suunnattu nimenomaan ikäihmisille, eivätkä ne lähtökohtaisesti sovellu työikäisten muistin arviointiin helppoutensa vuoksi.

Paajasen mukaan luotettavin menetelmä työikäisen tiedonkäsittelyn vaikeuksien arvioinnissa on neuropsykologinen tutkimus. Neuropsykologi lähtee selvittelemään työikäisten muistioireiden syytä ja vakavuutta haastattelujen ja oirekyselyiden avulla. Lisäksi arvioinnissa käytetään erilaisia testejä.

Laajoja neuropsykologisia tutkimuksia ei kuitenkaan voi tehdä kaikille. Työikäisten muistisairauksien seulontaan tarvittaisiinkin parempia testejä. Työterveyslaitoksen sekä Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden yhteistyönä onkin meneillään tutkimushanke, jossa kehitetään nimenomaan työikäisten muistisairauksien tunnistamiseen parempia menetelmiä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Muistiliitto on nostanut esiin huolen työikäisten muistisairauksien tunnistamisesta työ- ja perusterveydenhuollossa. Liiton mukaan muistisairauden oireet sekoitetaan usein virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen, ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia.

Paajanen pitää vääriä diagnooseja ja hoitoon viivästymistä merkittävänä ongelmana. Ammattilaisten tulisi osata erottaa aivoperäisistä ongelmista kielivät oireet kuormituksen aiheuttamista vaikeuksista. Käytännössä hyvin lieväoireisen ihmisen diagnosointi voi kuitenkin olla vaikeaa.

– Aina erottelu alkuvaiheessa ei ole käytännössä edes mahdollista, jos ihmisellä on hyvin lievä muistioire ja päällekkäin muita asioita. Usein tarvitaankin seurantaa, Paajanen sanoo.

Elintavat ehkäisevät sairastumista ja ylläpitävät toimintakykyä

Sitä, miksi jo työikäisillä ilmaantuu muistisairauksiin johtavia solumuutoksia, ei tarkkaan tiedetä. Osassa tapauksia taustalla on perinnöllistä alttiutta, osassa aivojen verisuoniperäisiä muutoksia. Noin kymmenesosa työikäisten muistisairauksista on seurausta runsaasta ja pitkään jatkuneesta alkoholin käytöstä.

Paajanen ei näe, että nykyisistä kaupallisista geenitesteistä olisi juuri hyötyä muistisairauksien riskin arvioinnissa. Ikä on merkittävin riskitekijä, geneettiset tekijät selittävät paljon pienempää osaa sairastumisista. Yksilötasolla riskien arviointi on aina vaikeaa ja tulokset voivat aiheuttaa turhaa huolta.

Ennemmin kannattaa panostaa terveellisiin elintapoihin: fyysiseen ja psyykkiseen aktiivisuuteen, savuttomuuteen, alkoholin kohtuukäyttöön, terveelliseen sydänystävälliseen ruokavalioon ja riittävään unensaantiin.

Aivoja suojaavia elintapoja ei kannata unohtaa, jos muistisairaus niistä huolimatta iskee. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että terveydestä huolehtiminen diagnoosin jälkeen auttaa ylläpitämään toimintakykyä yhdessä oireita lievittävän lääkityksen kanssa.

Muistisairauden eteneminen on yksilöllistä, mutta nopeammin etenevät tautimuodot ovat jonkin verran yleisempiä työikäisillä. Varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta oireiden etenemiseen pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla tuetaan arjen toimintakykyä.

8:31
Muistisairaudet koskettavat tuhansia suomalaisia. Riitta Uosukainen kertoo, miten merkit hänen miehensä muistisairaudesta alkoivat näkyä arjessa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja