Tällaisia ovat aivoinfarktin oireet – älä viivyttele, vaan soita heti apua: "Ei soiteta sukulaiselle tai tyttärelle, vaan soitetaan 112" | MTV Uutiset
Tällaisia ovat aivoinfarktin oireet – älä viivyttele, vaan soita heti apua: "Ei soiteta sukulaiselle tai tyttärelle, vaan soitetaan 112"
1:36Videolla kerrotaan, millaisia aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n oireet ovat!
Julkaistu 10.07.2020 07:02
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Aivoinfarktissa aivojen verisuoni tukkeutuu. Silloin on kiire toimia. – Eli ei soiteta sukulaiselle tai tyttärelle, vaan soitetaan 112 ja ambulanssi paikalle, ettei hoito myöhästy, neurologi neuvoo.
Aivoinfarktissa aivojen verisuoni tukkeutuu, jolloin osa aivoista jää ilman happea.
– Tukoksesta aivoihin aiheutuu pysyvä, hapenpuutteesta johtuva vaurio. Verisuonitukos aiheuttaa aivokudoksen kuolion, ja se näkyy kuvissa reikänä. Ja jos kuoleman jälkeen tehdään ruumiinavaus, vaurio näkyy aivoissa reikänä, neurologi Mika Koskinen kuvailee.
Yllä olevalla videolla kerrotaan, millaisia aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n oireet ovat!
Oireet riippuvat infarktin sijainnista
Aivoinfarktin oireet riippuvat siitä, mikä aivojen verisuonista tukkeutuu. Jos infarkti esimerkiksi iskee aivojen keskiosaan, tyypillinen oire on käden ja jalan toispuoleinen heikkous.
– Jos tukos tulee aivojen takaosaan, oireena voi olla vain se, että näkökenttä puuttuu toiselta puolelta. Silloin usein on lisäksi aivoinfarktille harvinaisena oireena päänsärkyä. Sitten on hahmottamisvaikeuksia. Ihminen saattaa kävellä oviaukosta mennessään päin karmia, koska ei hahmota toista puolta, vaikka päätä kääntämällä hän voisi nähdä sen, Koskinen kuvailee.
Jos hyvin suuri aivoverisuoni menee tukkoon, ihminen vajoaa puhumattomuuteen. Toinen puoli halvaantuu täysin, ja pää kääntyy vielä halvauksesta poispäin – esimerkiksi vasemmalle, jos oikean puolen raajat ovat halvaantuneet.
– Silloin kuoleman riski on suuri, koska koko toisen aivopuoliskon verenkierto on alttiina. Eli melkein puolet aivoista uhkaa mennä kuolioon, Koskinen sanoo.
Aivoinfarktista puhuttaessa moni muistaa tutun ohjeen siitä, että hoitoon on päästävä kahdessa tunnissa – muuten on liian myöhäistä. Vaikka nopeus todella on valttia, Koskisen mukaan kahden tunnin jälkeenkin on toivoa.
– Parissa tunnissa hoitoon -ohje perustuu siihen, että aikanaan liuotushoitoa, joka annetaan laskimonsisäisesti, sai antaa vain kolme tuntia oireena alusta siksi, ettei siitä ollut hyötyä pidempään. Nyt tätä on vähän pidennetty, ja liuotushoidon voi aloittaa 4,5 tuntia, jopa 9 tuntia oireen alusta, Koskinen kuvaa.
Jos liuotushoidosta ei ole apua tai sitä ei voi antaa, hoitona on mekaaninen trombektomia.
– Jos kansankielellä yleistän, niin siinä mennään tällaisella pulloharjan tyyppisellä laitteella valtimon sisälle ja imaistaan tukos verkkoon, otetaan se siis mekaanisesti vetämällä pois. Tämä voidaan tehdä jopa kahdeksan tuntia oireesta, joskus jopa vuorokauden kuluttua.
Hoitoon tulee kuitenkin hakeutua viipymättä, sillä mitä nopeammin hoitoa tehdään, sitä paremmin se tehoaa. Halvausoireiden tai räjähtävän päänsäryn alkaessa ainoa oikea numero onkin hätänumero 112.
– Eli ei soiteta sukulaiselle tai tyttärelle, että isäsi ei nyt pysty liikkumaan, vaan soitetaan 112 ja ambulanssi paikalle, ettei hoito myöhästy. Voi kestää tuntikaupalla, että tytär tulee paikalle ja soittaa apua. Silloin on mennyt tunteja arvokasta peliaikaa, millä voitaisiin tehdä liuotushoito, ja se olisi tehokkaampi, Koskinen sanoo.
Oireiden alkaessa ainoa oikea numero on hätänumero. Kuvituskuva.shutterstock
– Toki on sokki, jos vaikkapa oma puoliso halvaantuu, mutta siksi valistustyö on tärkeää. Vanha kunnon liuotushoitokin on todella hyvä ja todella korjaa oireet, jos potilas tulee tunnissa oireen alkamisesta sairaalaan. Jos hän tulee neljän tunnin kuluttua, hoidon voi edelleen antaa, mutta teho onkin laskenut melkein sadasta prosentista kolmeenkymmeneen, jopa 25 prosenttiin.
Verisuonitukoksen takana solut alkavat kuolla
Hoidon teho ja kiireellisyys liittyvät Koskisen mukaan oleellisesti aivojen rakenteeseen. Aivoissa on alueita, joiden verenkierto on vain yhden suonen varassa. Jos tuo ainoa suoni onkin tukkeutunut, ollaan pulassa.
– Puhumme kollateraalikierrosta: aivoissa on paikkoja, joissa veri kiertää monen suonen kautta. Ne eivät ole yhden verisuonen varassa, vaan niissä on tällainen verisuonipuusto. Näihin aivojen osiin vielä tulee happea ja ravinteita toisten verisuonten kautta, vaikka yksi suoni olisi tukkeutunut, aivoalue pysyy hetken vielä elossa, ja hoidon voi antaa hetken pidempään, Koskinen kuvaa.
Verisuonitukoksen takana olevat solut puolestaan alkavat kuolla nopeasti. Tukoksella on myös tapana suurentua, sillä veri kiertää sen edessä tai takana hyvin huonosti.
– Tällöin tukoksesta voi tulla vaikeampi hoidettava ja se ei liuotushoidolla lähdekään enää pois. Mekaaninen poistokaan ei välttämättä onnistu, jos tukos on kovin tarttunut suoneen.
"Kyllä aivot ovat ihmeelliset"
Ajatus siitä, että ihminen käyttäisi vain murto-osaa aivokapasiteetistaan, on pelkkä myytti. Silti edes neurologi ei kiellä, etteivätkö ihmisaivot olisi taianomaiset. Ne kykenevät selviämään myös vaikeista sairauskohtauksista.
– Kyllä aivot ovat todella ihmeelliset. Joskus, vaikka halvausoire olisi todella vaikean näköinen ja käsi ei esimerkiksi liiku ollenkaan, alkuperäinen infarkti onkin ollut pieni. Silloin potilas voi kuntoutua, vaikka alussa olisi voimakkaat oireet. Tämä on ihme, joka ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä, Koskinen kuvailee.
Aivot kykenevät selviämään myös vaikeista sairauskohtauksista. Kuvituskuva.shutterstock
Ilman kuntoutusta paluu normaalielämään kuitenkin hankaloituu.
– Vaikka infarkti olisi ollut pieni, niin ei ihminen itsestään ala uudelleen heiluttaa käsiään, jos kukaan ei neuvo tai opasta, Koskinen kuvailee.
Toki toisinaan aivoinfarkti on useiden senttimetrien kokoinen ja ehtinyt tehdä joillekin aivoalueille laajaa tuhoa. Silloin voi olla mahdotonta oppia kävelemään tai puhumaan uudelleen.
– Mutta sellaista päätöstä ei alussa pidä tehdä heppoisin perustein. Joskus aivot ovat ihmeelliset: vaikka lähtötilanne tuntuu ihan mahdottomalta, muutaman viikon kuluttua kuntoutuminen onkin lähtenyt liikkeelle, ihminen onkin oppinut vastoin oletuksia kävelemään. Ei siis saa luovuttaa, ennen kuin on yritetty.
Mikä lisää aivoninfarktin riskiä?
Aivoinfarktin riskiä lisäävät esimerkiksi sydämen rytmihäiriöt. Tällöin puhutaan flimmeristä, eli eteisvärinästä.
– Sydämen pumppaus on heikkoa, ja veri kiertää sydämen sisällä niin huonosti, että se hyytyy. Kun sydän välillä sitten lyökin vähän paremmin, hyytymä lähtee sydämestä, ja lähtiessään sen todennäköisesti lähtee aivoverenkiertoon. Lopulta hyytymä kiilautuu suoneen, josta se ei enää mahdu läpi, Koskinen kuvailee.
Riskiä nostaa myös pitkään jatkunut verenpainetauti, joka on voinut vaurioittaa verisuonten sisäkerrosta.
– Verisuonten sisäseinämä paksuuntuu, kun siihen tulee plakkimuodostusta. Kansankielellä puhutaan, että kolesteroli kertyy verisuoniin. Plakki kasvaa sisään päin, eli verisuoni ahtautuu, ja kun suoni on ahtautunut riittävän paljon, niin yhtenä päivänä plakki kovan verenpaineen takia repeää, Koskinen kuvailee.
– Silloin suonessa ikään kuin heiluu tällainen palkeenkieli, joka täyttää koko verisuonen. Tulee hyytymä, ja suoni menee tukkoon.
"Meillä Suomessa edelleen pitää paikkansa, että kolmasosa ottaa verenpainelääkkeen kuten on määrätty." Kuvituskuva.shutterstock
Lääke auttaa vain silloin, jos se otetaan
Koskinen haluaisikin muistuttaa, että lääke auttaa vain silloin, jos se otetaan. Kaapissa verenpainelääkkeet eivät tee mitään – eivät myöskään hoida verenpainetta ja siten osaltaan ehkäise aivoinfarktia.
– Meillä Suomessa edelleen pitää paikkansa, että kolmasosa ottaa verenpainelääkkeen kuten on määrätty. Kolmasosa ottaa miten huvittaa, ja kolmasosa ei ota ollenkaan, Koskinen kuvaa.
Hän toivoisi asiaan muutosta.
– Jos ihmiset ottaisivat ne verenpainelääkkeet, jotka heille on määrätty, keskiverenpaineet olisivat valtavasti pienemmät ja aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja tapahtuisi huomattavan paljon vähemmän. Puolet näistä selittyy pelkällä korkealla verenpaineella.
