Kirjailija Mauri Kunnas ei odota inspiraation ilmestyvän tyhjästä vaan istuu alas sitä työstämään.
– Minun pitää aiheita keksiäkseni todella ideoida. Otan sitä varten terävän lyijykynän, paperia ja alustan ja istahdan sohvalle oikein vetelään asentoon. Jos minua nukuttaa, annan itseni torkahtaa. Tuijottelen myös omia kirjojani pohdiskellen niiden tarinoiden rakenteita, Mauri Kunnas sanoo.
Jotkut omat ideat huvittavat kirjailijaa suuresti. Ne pitää kirjoittaa ylös, tai muuten ne unohtaa.
– Kyllä se työntekoa on. Mutta kun pää alkaa kunnolla toimia ja koneet loksuttaa, niin ideoita tulee melkein missä tahansa – varsinkin, jos kyseessä on aihe, josta itse tykkään.
Suunnitelmat eivät aina toteudu
Yleensä kirja etenee sellaiseen loppuratkaisuun kuin Kunnas on alun perin suunnitellut.
– Mutta kyllä ensimmäinen mielikuva voi jäädä toteutumattakin. Sitä vain huomaa matkan varrella, että "ai, tästä tuleekin tällainen". Esimerkiksi Piitles loppui jo aikaisempaan aikakauteen, koska materiaalia kertyi niin valtavasti.
Kunnas sanoo, että Piitles on ollut hänen tekemistään kirjoista niin ikään työläin.
– Tietokoneen värittämistekniikka oli rankka. Liikkuvia osia oli muutenkin niin paljon, että suuren kokonaisuuden hallinta alkoi käydä vaikeaksi.
– Lastenkirjat ovat yleensä paljon selkeämpiä jo pituudestaan johtuen. Esimerkiksi Seitsemää koiraveljestä oli tavattoman kiva tehdä.
