Hector nousi hippiliikkeestä syntyneen Hair-musikaalin näyttämölle ensimmäisen kerran yli 40 vuotta sitten. Tänä syksynä hän palasi sinne uudestaan. Muusikko on huolissaan maapallon tilasta ja hämmästelee ihmisiä, jotka eivät kierrätä.
– En muista, että meillä olisi ollut tulevaisuuden suhteen mitään suuria odotuksia tai suunnitelmia – olimme parikymppisiä ja elimme vain nuoruuttamme täysillä. Toki tuolloisesta kulttuuriympäristöstä ja varsinkin rauhanliikkeestä tarttui minuunkin ihanteita ja ideologiaa.
Näin Heikki Harma eli Hector muistelee 1960-luvun loppua ja hippiliikkeen vaikutuksia. Hän eli vahvasti mukana, kun Hair-musikaali saapui Suomeen vuonna 1969.
– Olin tutustunut naispääosaan valittuun Anki Lindqvistiin folk-piireissä. Kun hän lähti kuplavolkkarilla Euroopan metropoleihin katsomaan eri maiden Hair-versioita, tarjouduin mukaan kartanlukijaksi. Luin Ankille käsikirjoitusta, kun hän opetteli repliikkejä autoa ajaessaan, Hector kertoo.
– Innostuin musikaalista niin paljon, että palatessamme Suomeen loppukesästä ryntäsin suurin piirtein suoraan satamasta koelauluihin. Sain viimeisenä kiinnityksen pienempään rooliin, ja hieman laulettavaakin.
"Jonkinlainen hippi itsekin"
Mikä Hairissa oli niin erityistä?
– Me elimme sitä elämää, josta siinä kerrottiin. Musikaali läpivalaisi 1960-luvun lopun maailmaa sekä hyvässä että pahassa, Hector sanoo.
Nuoret olivat tuolloin yhteiskunnallisesti aktiivisia.
– Vietnamin sota tuli suomalaistenkin olohuoneisiin television välityksellä. Siihen haluttiin ottaa kantaa.
– Jotkut konservatiivisemmat nuoret kyllä jäivät ulkopuolelle ja kokivat kapinallisuutemme ja vapaamielisyytemme uhkana. Minä sen sijaan olin jonkinlainen hippi itsekin. Aate pohjusti myös valintaani mennä siviilipalvelukseen 1970-luvulla.
Amatööreistä ammattitaitoon
Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, Hector on noussut jälleen Hair-musikaalin näyttämölle. Svenska Teaternista on tosin siirrytty Lahden kaupunginteatteriin. Muitakin muutoksia on.
– Vuonna 1969 koko näyttelijäkaartimme koostui amatööreistä. Nyt mukana on helkkarin ammattitaitoisia nuoria näyttelijöitä sekä musiikkiteatterin opiskelijoita.
Vuosikymmenten takaa tuttu hyvä henki on säilynyt.
– Vaikka meidän Hairimme varmaan näyttää ja kuulostaa paremmalta, tarinan keskeinen sanoma on sisäistetty kuten ennenkin. Hairia tehdään täydestä sydämestä.
– Tunnen itseni etuoikeutetuksi päästyäni mukaan myös uuteen versioon. Tällä kertaa esitän vierailevassa sivuroolissa Vietnamin sodan veteraania. Esitykset jatkuvat ensi kevääseen asti.
"Maailma ei ole enää sama"
Elävätkö Hairin hippiaatteet vielä nykyään?
– Koko maapallon tilanne on keskimäärin kurjempi. Sotia on enemmän ja miljoonien ihmisten elämä paljon uhatumpaa. Nuorison yhteinen pyrkimys muutokseen ei enää näy kuten 1960-luvulla. Sellaiset kansanliikkeet ovat lakanneet olemasta, Hector sanoo.
– Sodat, ilmastonmuutos, luonnonvarojen riisto, ympäristön tuhoaminen ja välinpitämättömyys herättävät yhden ja saman huolen siitä, mihin maailma riittää. Vaikka erilaiset ennustukset informaatiotulvassa helposti unohdetaan, faktat pysyvät. Maailma ei ole enää sama.
Hector myöntää, että kyynisyys pääsee hänessä itsessäänkin joskus esiin.
– Kun esimerkiksi luonnonsuojelussa vuosikymmenienkään toimenpiteet eivät johda olennaiseen muutokseen, niin ihminen laiskistuu – menettää uskoaan ja toivoaan. Tunnen eroa siihen mieheen, joka ensimmäisen kerran nousi Hair-musikaalin lavalle nuorena ja innokkaana hippimaailman edustajana 40 vuotta sitten.
Vihreä liike vastus kuluttamiselle
Kyllä Hector silti vielä toivoa näkee.
– Hippiliike loi pohjan nykyiselle vihreälle liikkeelle, johon kuuluvat ympäristönsuojelun lisäksi vaikka luomu- ja lähiruoka. Jo aikaisemmin hipit perustivat yhteisiä luomutiloja. Osa muutti maalle, osa toteutti aatetta kaupungissa, Hector sanoo.
– Nyt vihreä liike on voimistunut. Siitä on tullut kilpaileva elämäntapa järjettömän kuluttamisen rinnalle. Hippiyden keskiöön jäävät siis samat asiat, vaikka sen ulkoiset merkit, kuten joitakin ärsyttäneet huumehörhöily ja pitkätukkaisuus, poistuivatkin.
Hector ostaa itse luomu- ja lähiruokaa tarjonnan mukaan. Kierrättäminen on hänelle itsestäänselvyys.
– Tuttavapiirissäni on myös ikäisiäni ihmisiä, jotka eivät kierrätä. Pidän sitä täysin sietämättömänä. On vaarallista ajatella, että "ei minun tarvitse".
Studio55.fi/Piia Simola
Esiintyjäksi ihmisarkuudesta huolimatta – Hector on karkottanut oveltaan väkivaltaisia faneja
Nämä kampaukset kääntävät katseet – Katso kuvat erikoisista hiustyyleistä!
Hector: Jäähyväiskiertueeni oli ennenaikainen
Kaipaatko rauhaa ja rakkautta? Näin elät kuin hippi!
Hector listaa omat suosikkikappaleensa
Hector haastatteli Peter Gabrielia Kensingtonin palatsissa
Tiesitkö hänet? Tämä mies nosti pinnalle Dannyn, Hectorin ja muita tähtiä