Mustarastaat pulassa ja marjalinnut kateissa – yksi lintu yllättää iloisesti

Mustarastaat jonottavat ruokintapaikoilla

Ruokintapaikoilla voikin nyt olla mustarastasruuhka.

– Kun lintulautojen määrä jatkuvasti vähenee, monella lintulaudalla mustarastaita on enemmän kuin sinne mahtuu. Se on jonottamista ruokapaikoille, että onko kaikille sitä syötävää. 

– Luonnosta on nyt turha etsiskellä lieroja, mitä mustarastas normaalisti tekisi. Se kääntelisi kuivia lehtiä ja etsisi sieltä, kuvailee Helle.

Lintujen ruokinnan voi vielä aloittaa tässäkin kohtaa talvea, mutta on epävarmaa, löytävätkö linnut ruokinnalle.

– Linnut etsivät ne ruokapaikat loka-marraskuun mittaan. Sitten, kun tulee kunnollinen talvi, mennään sinne ruokapaikalle, joka on valmiiksi haarukoitu syyskauden aikana. Keskitalvella linnut eivät niinkään enää liiku. 

– Toki mustarastaat voivat liikehtiä, kun syötävä on hukassa. Aina kannattaa pakkasen aikaan laittaa linnuille ruokaa tarjolle, neuvoo Helle.

Tilhet ovat lähteneet Suomesta muihin maihin etsimään ruokaa. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Marjalinnuilla ruokapula

Toinen vuodenvaihteen talvilintulaskennan paljastama ilmiö on marjalintujen puuttuminen.

– Ei ole pihlajanmarjoja oikeastaan missään. Marjalinnut ovat täysin kateissa. Ei ole tilhiä, räkättirastaita tai taviokuurnia käytännössä missään, kertoo Helle.

Marjalinnut ovat siirtyneet muihin maihin etsimään ruokaa.

– Marjalinnut ovat liikkeellä loka-marraskuussa. Jos Suomi on tyhjä pihlajanmarjoista, lennetään läpi. 

– Osa linnuista jää Suomeen kiertelemään. Taviokuurnia on pieniä määriä siellä täällä. Ne napostelevat marjojen sijaan lehtikuusen silmuja ja muuta vaihtoehtoista ravintoa. Tilhiä on nyt eteläisemmässä Euroopassa, tietää Helle.

Töyhtökiuru on jäänyt Espooseen viettämään talvea. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Talvilinnustomme on muuttunut

Talvilintulaskentoja on tehty jo 70 vuotta. Vapaaehtoiset laskevat lintuja noin 700 reitillä eri puolilla Suomea. Tulokset paljastavat, miten linnustomme muuttuu. 

Varpusten alamäki jatkuu ja niitä tavataan enää lähinnä kaupunkialueilla. Myös harakoiden määrä vähenee. 

Paikoin sini- ja talitiaisetkin ovat vähentyneet. Ne ovat hyvin riippuvaisia ruokintapaikoista, joiden määrä on viime vuosina vähentynyt. 

Toisaalta eteläiset lajit runsastuvat ja jäävät aiempaa useammin Suomeen talvehtimaan. Lintubongarit ovat ihailleet töyhtökiurua, joka viettää talvea Espoossa.

Hömötiainen yllätti

Tämän vuoden laskentojen ilouutinen on se, että pitkään ahdingossa olleella hömötiaisella näyttäisi menevän hieman aiempaa paremmin.

– Hömötiaisen pitkään jatkunut alamäki vaikuttaisi nyt ehkä vähän tasaantuneen. On mielenkiintoista tarkkailla laskentakausia tästä eteenpäin, että kuinka hömötiaisella menee tulevina vuosina, pohtii Helle.  

Hömötiaisen tilanne näyttää tänä talvena hieman aiempaa paremmalta. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Helsingin Tokoinrannassa talvehtii noin 2 000 sinisorsaa. Niiden seassa piilottelee harmaasorsa, silkkiuikku sekä muutamia kanadanhanhia ja kyhmyjoutsenia.

– Kun tämä on ainut sulapaikka laajalla alueella ja ainut paikka, missä on syötävää tarjolla, tähän on lintujen keräännyttävä, huomauttaa Helle.

• 19.2.18:49
  Tutkimustulokset

  Helmipöllöjen määrä romahti – "Ollaan otettu niin paljon elintilaa pois"
• 11.2.12:53
  Kissat

  Tappavatko kissat todella 144 000 lintua kuussa? Eläinlääkärillä ja aktiivilla täysin vastakkaiset näkemykset
• 4.2.12:46
  Luonto ja eläimet

  Haikaran epäonninen saalistus tallentui videolle
• 26.1.10:33
  Lintuinfluenssa

  Helsingistä löytynyt lintuinfluenssaan sairastuneita lintuja
• 24.1.21:31
  Talvi

  Suomen suurin lintutapahtuma käynnissä: Näillä tutuilla lajeilla menee nyt huonosti
• Lataa lisää