Marjalinnut ovat kateissa, kun pihlajanmarjoja ei löydy. Mustarastaat puolestaan joutuivat pulaan, kun pakkaset ja lumi saapuivat pikavauhdilla eteläiseen Suomeen.
Etelä-Suomen nopea säätilan muutos joulun jälkeen yllätti mustarastaat. Monet niistä olivat leudon syksyn turvin päättäneet jäädä Suomeen talvehtimaan.
Tieto on peräisin juuri päättyneistä talvilintulaskennoista. Talvilintulaskentoja on tehty jo 70 vuotta ja ne paljastavat, millaisia muutoksia linnustossamme tapahtuu.
– Mustarastaille tuli hätä käteen, kun tuli pakkaset ja lumi maahan käytännössä koko eteläiseen Suomeen. Osa lähti muutolle eli vielä pyrkimään lämpimämpiin maihin, kertoo museomestari Heikki Helle Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).
Mutta sitten toisaalta ne, jotka tänne jäivät, ovat hyvinkin tiiviisti siellä, missä on ruokaa tarjolla eli lintulaudan alla kyhjöttämässä, Helle jatkaa.
Mustarastaat jonottavat ruokintapaikoilla
Ruokintapaikoilla voikin nyt olla mustarastasruuhka.
– Kun lintulautojen määrä jatkuvasti vähenee, monella lintulaudalla mustarastaita on enemmän kuin sinne mahtuu. Se on jonottamista ruokapaikoille, että onko kaikille sitä syötävää.
– Luonnosta on nyt turha etsiskellä lieroja, mitä mustarastas normaalisti tekisi. Se kääntelisi kuivia lehtiä ja etsisi sieltä, kuvailee Helle.
Lintujen ruokinnan voi vielä aloittaa tässäkin kohtaa talvea, mutta on epävarmaa, löytävätkö linnut ruokinnalle.
– Linnut etsivät ne ruokapaikat loka-marraskuun mittaan. Sitten, kun tulee kunnollinen talvi, mennään sinne ruokapaikalle, joka on valmiiksi haarukoitu syyskauden aikana. Keskitalvella linnut eivät niinkään enää liiku.
– Toki mustarastaat voivat liikehtiä, kun syötävä on hukassa. Aina kannattaa pakkasen aikaan laittaa linnuille ruokaa tarjolle, neuvoo Helle.
Marjalinnuilla ruokapula
Toinen vuodenvaihteen talvilintulaskennan paljastama ilmiö on marjalintujen puuttuminen.
– Ei ole pihlajanmarjoja oikeastaan missään. Marjalinnut ovat täysin kateissa. Ei ole tilhiä, räkättirastaita tai taviokuurnia käytännössä missään, kertoo Helle.
Marjalinnut ovat siirtyneet muihin maihin etsimään ruokaa.
– Marjalinnut ovat liikkeellä loka-marraskuussa. Jos Suomi on tyhjä pihlajanmarjoista, lennetään läpi.
– Osa linnuista jää Suomeen kiertelemään. Taviokuurnia on pieniä määriä siellä täällä. Ne napostelevat marjojen sijaan lehtikuusen silmuja ja muuta vaihtoehtoista ravintoa. Tilhiä on nyt eteläisemmässä Euroopassa, tietää Helle.
Talvilinnustomme on muuttunut
Talvilintulaskentoja on tehty jo 70 vuotta. Vapaaehtoiset laskevat lintuja noin 700 reitillä eri puolilla Suomea. Tulokset paljastavat, miten linnustomme muuttuu.
Varpusten alamäki jatkuu ja niitä tavataan enää lähinnä kaupunkialueilla. Myös harakoiden määrä vähenee.
Paikoin sini- ja talitiaisetkin ovat vähentyneet. Ne ovat hyvin riippuvaisia ruokintapaikoista, joiden määrä on viime vuosina vähentynyt.
Toisaalta eteläiset lajit runsastuvat ja jäävät aiempaa useammin Suomeen talvehtimaan. Lintubongarit ovat ihailleet töyhtökiurua, joka viettää talvea Espoossa.
Hömötiainen yllätti
Tämän vuoden laskentojen ilouutinen on se, että pitkään ahdingossa olleella hömötiaisella näyttäisi menevän hieman aiempaa paremmin.
– Hömötiaisen pitkään jatkunut alamäki vaikuttaisi nyt ehkä vähän tasaantuneen. On mielenkiintoista tarkkailla laskentakausia tästä eteenpäin, että kuinka hömötiaisella menee tulevina vuosina, pohtii Helle.
Helsingin Tokoinrannassa talvehtii noin 2 000 sinisorsaa. Niiden seassa piilottelee harmaasorsa, silkkiuikku sekä muutamia kanadanhanhia ja kyhmyjoutsenia.
– Kun tämä on ainut sulapaikka laajalla alueella ja ainut paikka, missä on syötävää tarjolla, tähän on lintujen keräännyttävä, huomauttaa Helle.