Helmipöllöjen määrä on Suomessa romahtanut muutamassa vuosikymmenessä varsinkin Etelä-Suomessa eikä varpuspöllölläkään mene hyvin. Nämä lajit kärsivät vanhojen metsien häviämisestä.
Helmipöllöjen määrä Etelä-Suomessa on romahtanut ja suurin syy siihen on vanhojen metsien hävittäminen ja metsien pirstaleisuus.
– Helmipöllöjen kanta on romahtanut 70-80 prosenttia Suomessa. Ollaan yksinkertaisesti otettu niin paljon elintilaa pois helmipöllöiltä, että se on tämmöisenä pienenä pöllönä alttiimpi saalistajille ja muille uhille, toteaa tutkija Hanna Rosti Helsingin yliopistosta.
– Helmipöllöt ovat vetäytyneet pohjoisemmaksi tässä vuosien mittaan. Sitten ovat nämä saalistajat, joista näätä on yksi. Viirupöllökin saalistaa niitä silloin, kun on nälkä eli sellaisina vuosina, jolloin myyräkanta on alhaalla, arvioi Sääksisäätiön puheenjohtaja Ilmari Häkkinen helmipöllön ahdingon syitä.
Jokaisella pöllöllä on omanlaisensa huhuilu
Tutkijat ovat nauhoittaneet tuhansia tunteja pöllöjen soidinääntelyä Metsäyhtiö UPM:n metsässä Harvialassa.
– Niillä on jokaisella omanlainen huhuilunsa ja kun opitaan niitä tunnistamaan, voidaan paremmin seurata, montako pöllöä siellä on ja miten pöllöt ehkä liikkuvat, kuvailee Rosti.
Haapa ja lahopuu tärkeitä pöllöille
Pöllöjä voitaisiin auttaa jättämällä metsiin enemmän järeitä haapoja ja lahopuuta. Helmipöllöt nimittäin pesivät mielellään palokärkien hakkaamissa koloissa ja varpuspöllöt käpytikkojen tekemissä koloissa.
– Lahopuun säilyttäminen on tärkeää myös pöllöille, vaikkei heti tunnu siltä, koska pöllöthän syövät myyriä. Nimenomaan näiden pesintöjen kautta lahopuu ja haapojen suosiminen hyödyttää pöllöjäkin, selittää Rosti.
– Jos monimuotoisuutta ajatellaan ja kontrastina on talouskäyttö, tehokkain puu säästää on haapa pystyssä, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.
Mutta mitä hyötyä UPM:lle on siitä, että heidän metsässään asuu pöllöjä?
– Yleensä koko metsätalouden hyväksyttävyys, tiivistää Valonen.
Uusia pönttömalleja kokeillaan
Myös valmiit pesäpöntöt auttavat pöllöjä ja niitä on kymmeniä Harvialan metsässä. Kokeilussa on esimerkiksi näätäturvallinen pönttö helmipöllölle.
– Nyt on kokeiltu uusia pönttömalleja, joihin näätä ei pääsisi tunkeutumaan ja katsotaan, minkälaisia tuloksia niistä saadaan, miettii Sääksisäätiön Häkkinen.
Pöllöt huhuilevat nyt
Juuri nyt on hyvä aika pöllöretkille. Huhuilua voi kuulla parhaiten ilta- tai aamuhämärässä esimerkiksi vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä.
– Havumetsät ovat hyviä pöllöretkipaikkoja. Jos siellä sattuu olemaan kolopuita kuten haapaa, on varsin todennäköistä, että varpuspöllön saattaa kuulla. Ja viirupöllö tietenkin on vakiolaji, tietää Häkkinen.