DNA-laboratoriossa selvitetään syitä, miksi perhoset eivät selviä Suomen luonnossa.
Luonnontieteellisen museon vuosisatoja vanhat näytteet voivat antaa lisätietoa myös lajien tulevaisuudesta. Uuden tekniikan avulla vanhoista näytteistä saadaan sellaista tietoa, mitä ei aiemmin ole voitu saada. Esimerkiksi dna-tutkimuksen avulla voidaan ennakoida, miten lajit selviävät ilmastonmuutoksesta.
Perhosen kuuloelin näyttää lähinnä modernilta veistokselta. 3D-malli kuuloelimestä on tehty tietokonetomografiakuvan perusteella. Mutta miksi tutkijat ovat kiinnostuneita perhosen kuuloelimistä?
– Niiden avulla yöperhoset vastaanottavat lepakoiden ultraääntä, kun lepakot saalistavat hyönteisiä ja perhosia eli perhosen selviytymisen kannalta on tosi tärkeää, että sillä on toimivat kuuloelimet, selittää eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).
Ennen kuvantamislaitteen hankkimista perhosen elimiä voitiin tutkia vain rikkomalla perhosnäyte.
– Nyt meidän on mahdollista tutkia sellaisten näytteiden rakenteita, joita meillä on kokoelmissa vain yksi kappale. Nyt ei tarvitse enää rikkoa sitä näytettä, iloitsee Sihvonen.
DNA-näytteet tuovat uutta tietoa menneisyydestä ja tulevaisuudesta
Apolloperhoset ovat lähes hävinneet Suomen luonnosta. Dna-laboratoriossa selvitetään perhosten perimää ja syitä siihen, miksi ne eivät selviä.
