Murhasta tuomitut isä ja äitipuoli eivät osoita katumusta teosta – Vilja Eerikan kirjan kirjoittanut Vera tapasi murhaajat vankilassa: "Se oli kylmäävää"

19:42
Vilja Eerikasta julkaistiin kirja – kirjoittaja Vera Miettinen toivoo, ettei kukaan lapsi Suomessa joudu enää kokemaan vastaavaa

Vuonna 2012 isänsä ja äitipuolensa murhaamaksi joutuneen 8-vuotiaan Vilja Eerikan elämästä ilmestyi perjantaina Vera Miettisen kirjoittama kirja Eerika (Deadline Kustannus Oy). Vilja Eerikan isä Touko Tarkki ja äitipuoli Sirpa Laamanen on tuomittu teosta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. He ovat nyt istuneet vankilassa runsaat kahdeksan vuotta.

Miettinen tapasi kirjaa tehdessään sekä Tarkin että Laamasen Helsingin ja Turun vankiloissa vuonna 2015. Miettinen halusi tavata heidät, koska he tietävät lapsen elämästä sellaisia yksityiskohtia, joita muut eivät tiedä.

Kirjassaan Miettinen kuvailee tapaamisia kylmääviksi. Kumpikaan ei osoittanut tunteita tai katumusta teosta. Päin vastoin, he vierittivät syytä muiden niskoille.

– On tavanomaista, että vakavankin rikoksen tehnyt kiistää aluksi syyllisyytensä, mutta ajan kuluessa mieli usein muuttuu. Tilalle tulee katumus ja syyllisyys. En nähnyt näitä tunteita Tarkista ja Laamasesta, Miettinen kertoo kirjassaan.

Kylmäävän rauhallinen

Miettisen mukaan kumpikaan, edes Eerikan isä, ei osoittanut minkäänlaisia ikävän tunteita surmattua tyttöä kohtaan. Hän ei myöskään sanonut ikävöivänsä tytärtään.

– Touko Tarkki oli haastattelussa hiljainen ja vähäsanainen, mutta kylmäävän rauhallinen. Hän ei näyttänyt katumuksen merkkejä. 

Isä oli Eerikan eläessä aktiivinen lapsen asioiden hoitamisessa ja se hämäsi vuosien aikana myös heitä, jotka työskentelivät Eerikan kanssa.

– Tarkin ulkoinen olemus antaa hänestä myös vähän yksinkertaisen kuvan, sellaisen, ettei hän pärjää huoltajana. Hänen aiempaan elämään perehtyminen kertoo kuitenkin muuta. Väkivaltainen käytös Eerikan äitiä kohtaan sekä seksuaalirikos eivät sovi edelliseen käsitykseen Tarkista, Miettinen kirjoittaa.

Äitipuoli oli valehdellut lapsesta lähtien

Miettisen mukaan Sirpa Laamanen oli tapaamisessa hieman varauksellinen mutta tyyni. Äitipuoli puhui Eerikan murhasta kuin hän kertoisi tavallisen päivän tapahtumista.

– Laamanen kertoi tapaamisessamme, että hänellä on todettu aikoinaan skitsofrenia, mutta hänellä ei ole ollut siihen lääkitystä. Mielentilatutkimuksessa ei selvinnyt, että Laamasella olisi mielisairauksia.

Miettinen kirjoittaa, että Laamanen oli haastattelussaan vähäsanainen omasta lapsuudestaan, mutta jotain hän kertoi sivulauseissaan. Hänen oma äitinsä oli vähätellyt häntä ja antanut ymmärtää, ettei hän ollut minkään arvoinen. Laamanen kertoi myös valehdelleensa lapsuudestaan lähtien.

Eerikan elinaikana hän valehteli muun muassa henkilöllisyydestään ja nelosraskaudestaan kaikille lastensuojeluviranomaisille ja sosiaalityöntekijöille.

Kummankin mielentilatutkimuksessa löytyi poikkeuksia

Laamasen mielentilatutkimuksessa hänen luonteenkehityksessään löydettiin poikkeuksia.

– Hänellä todettiin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja piirteitä psykopaattisuudesta. Tutkimuksessa todettiin, että hänellä on taipumus vilpillisyyteen ja piittaamattomuuteen sosiaalisista normeista, ja että hänellä on vaikeuksia huomioida toisten tunteita. Laamanen todettiin myös itsekeskeiseksi ja empatiakyvyltään puutteelliseksi.

– Kun haastattelin Laamasta, hän ei todella näyttänyt katuvan sitä, että hän pahoinpiteli, nöyryytti ja lopulta murhasi 8-vuotiaan tytön, Miettinen kirjoittaa.

Myös Touko Tarkin mielentilatutkimuksissa todettiin luonteenkehityksen poikkeus. Hänellä on riippuvainen persoonallisuus, johon kuuluvat epäkypsiä ja estyneitä piirteitä. Mielentilatutkimuksen mukaan hän on alistuva, mukautuvainen ja sosiaalisissa tilanteissa estynyt.

Mielentilatutkimuksissa kumpikin todettiin syyntakeisiksi, eli tekohetkellä he ymmärsivät tekojensa seuraukset.

"Toivon, että Eerikaan tarinaa ei unohdeta"

Miettinen toivoo, että hänen kirjoittamansa Eerikan tarina toimisi oppimateriaalina myös tuleville sosiaalityöntekijöille.

– Toivon, että kirjan ansiosta edes yksi lapsi säästyisi samalta kohtalolta kuin Eerika. Hänen kuolemansa oli traaginen, mutta jo ennen sitä tyttö koki äärimmäistä väkivaltaa. Kenenkään ei pitäisi joutua kohtaamaan vastaavaa. Ennen kaikkea toivon, että Eerikan tarinaa ei koskaan unohdeta, hän toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja