Illan Rikospaikka-ohjelma palaa koko Suomea järkyttäneeseen Vilja Eerikan tapaukseen. Mitä siitä on opittu?
Isä ja äitipuoli olivat kiusanneet, nöyryyttäneet, kiduttaneet ja pahoinpidelleet 8-vuotiasta Vilja Eerikaa pitkään ja lopulta murhasivat hänet julmasti äitienpäivänä 2012.
Vilja Eerikasta oli tehty vuosien aikana toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta, mutta tieto tytön vakavasta kaltoinkohtelusta ei koskaan mennyt poliisille.
Poliisi sai tapauksen eteensä ensimmäisen kerran vasta silloin, kun se meni Vilja Eerikan kotiin selvittämään kuolemantapausta.
– Vilja Eerika oli kaikille osapuolille traaginen kokemus. Kansallinen trauma. Se pysäytti arvioimaan lastensuojelun toimintakäytäntöjä, Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski sanoo Rikospaikan haastattelussa.
Tapausta tutkittiin ensin törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Rikosepäily muuttui murhaksi poliisin rekonstruktiovideon jälkeen.
Videolla isä ja äitipuoli näyttivät, miten he sitoivat ja teippasivat Vilja Eerikan ja käärivät hänet lakanaan sekä pressuun. Äitipuoli myös löi lasta nyrkillä ja sähköjohdolla. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Vilja Eerika kuoli lopulta tukehtumalla, joka kesti 4-6 tuntia.
Touko Päiviö Tarkki ja Sirpa Helena Laamanen tuomittiin Vilja Eerikan murhasta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
"Teemme parhaamme, ettei toistu"
Vilja Eerikan tapauksen jälkeen lainsäädäntö muuttui niin, että kaikki lasten kanssa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan lapsen pahoinpitelyepäilyistä suoraan poliisille. Aluksi ilmoitukset moninkertaistuivat ja Nummikosken mukaan "niissä tuli myös ylilyöntejä".
Nykyään Helsingin lastensuojelusta tehdään poliisille vuosittain yli sata tutkintapyyntöä.
– Lastensuojelun työntekijöillä on nykyään parempi kyky myös tunnistaa epäilyjä ja tieto kulkee. Me teemme parhaamme, ettei Vilja Eerikan kaltainen tapaus enää toistuisi.
– Siitä on opittu se, että on tärkeää turvata lapsen ja sosiaalityöntekijän väliset henkilökohtaiset tapaamiset ja luoda heidän välilleen luottamuksellinen suhde, Nummikoski sanoo.
Helsingissä tavoitteena on, että yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on enintään 30 lasta asiakkaana. Kaikissa yksiköissä tavoitetta ei vielä ole saavutettu, sillä osaan viroista on ollut vaikea rekrytoida työntekijöitä.
– Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät ovat vaativia. Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.