Poliisin tietoon tulleet viharikokset lisääntyivät viime vuonna hieman verrattuna edellisvuoteen, erityisen paljon lisääntyivät uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien rikosepäilyjen määrä.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä lisääntyi viime vuonna 8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun koostamasta tutkimuksesta.
Viharikoksella tarkoitetaan rikosta, jonka taustalla vaikuttaa tekijän ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin etnistä taustaa, uskontoa tai seksuaalista suuntautumista kohtaan.
Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Ilmoitusten määrä lisääntyi edellisvuodesta 86 tapauksella.
Enemmän viharikoksia ainoastaan vuonna 2015
Viharikollisuutta on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viime vuotta enemmän viharikoksia on ilmoitettu ainoastaan vuonna 2015, jolloin Suomeen tuli suuri joukko turvapaikanhakijoita.
Suurimpaan osaan epäillyistä viharikoksista liittyi viime vuonna etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia ennakkoluuloja tai vihamielisyyttä.
Tällaisia rikoksia oli viime vuonna kirjatuista viharikoksista lähes 70 prosenttia. Yleisin rikosnimike viharikosilmoituksissa oli pahoinpitely.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyi ilmoituksista noin joka viides, myös esimerkiksi vammaisuuteen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen tehtiin ilmoituksia.
Erityisesti uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvat viharikosepäilyt lisääntyivät: niiden määrä kasvoi lähes 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poliisi kirjasi tällaisia viharikoksia kaikkiaan 235 kappaletta, ja niistä 63 prosentissa teko kohdistui islamin uskoon.
– Näissä tapauksissa on kuitenkin usein kaksi motiivia, sanoo tutkija Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta.
– Ensimmäinen motiivi on se uskonto tai vakaumus, mutta myös sen uhrin tai uhriryhmän tausta.
Ilmoitusten määrä ei välttämättä tarkoita rikosten lisääntymistä
Rikosilmoitusten lisääntyminen ei välttämättä kuitenkaan kerro siitä, että esimerkiksi vihapuheen määrä olisi lisääntynyt. Vaikutusta voi olla myös sillä, että poliisi luokittelee viharikoksia aikaisempaa enemmän.
Esimerkiksi sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää koskevien rikosilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna 42 prosenttia edellisestä vuodesta.
Vuoden 2017 alussa Helsingin poliisilaitokselle perustettiin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä, jonka tehtävä on puuttua internetissä esiintyvää rangaistavaan vihapuheeseen.
Raudan mukaan viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrän kasvu viime vuonna selittyykin suurelta osin juuri tämän ryhmän kirjaamilla rikosilmoituksilla, joissa rikosnimikkeinä olivat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus.
Turun isku nosti rikoksissa hetkellisen piikin
Viime vuonna eniten ilmoituksia viharikoksista kirjattiin elo- ja syyskuussa, joka johtunee ainakin osittain Turun terrori-iskusta. Kansainvälisestikin on yleistä, että viharikokset lisääntyvät terrori-iskujen jälkeen.
– Siellä näkyy pieni piikki nimenomaan etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa tai uskontoon tai vakaumukseen perustuvissa teoissa. Piikki kuitenkin laski sitten taas normaalimmalle tasolle, Rauta sanoo.
Moni viharikos jää pimentoon
Rikosilmoitukset eivät suoraan kerro viharikosten yleisyydestä, sillä vain osa tapauksista tulee poliisin tietoon. Oikeusministeriön arvion mukaan jopa 80 prosenttia viharikoksista saattaa jäädä kokonaan pimentoon.
Syitä ilmoituksen tekemättä jättämiselle on monia.
– Saattaa olla, että kohteeksi joutunut ei ehkä itsekään huomaa, että tämä oli viharikos, joka häneen kohdistui. Voi myös olla, että ne ovat niin jokapäiväisiä, että niistä ei enää ilmoitetakaan. Tai voi olla, että uskotaan ettei poliisi tee mitään sille rikokselle, kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo.
Suurista kaupungeista viharikoksia kirjattiin viime vuonna eniten Helsingissä sekä lukumääräisesti että asukaslukuun suhteutettuna.