Poliisin tietoon tulleiden viharikosilmoitusten määrä on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin.
Suurin osa ilmoituksista koski viharikosepäilyjä, jotka liittyivät asianomistajan etniseen tai kansalliseen taustaan. Suhteellisesti eniten niiden kohteeksi joutuivat Syyrian kansalaiset.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosilmoitusten määrä on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin, selviää Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) viharikosilmoituksia koskevasta vuosiraportista.
Viime vuonna rikosilmoituksia kirjattiin yhteensä noin 1 800. Tämä on 13 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.
Viharikosilmoitusten määrä on ollut nousussa vuodesta 2020 lähtien. Poliisin data viharikosilmoituksista alkaa raportissa vuodesta 2008.
Suurin osa ilmoituksista koski rikosepäilyjä, jotka liittyivät asianomistajan etniseen tai kansalliseen taustaan. Näistä ilmoituksista yleisin rikoslaji oli epäilty pahoinpitely.
Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä viharikosilmoituksia kirjattiin yhteensä yli 1 200, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Noin 60 prosenttia näiden epäiltyjen viharikosten asianomistajista oli miehiä.
Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien epäiltyjen viharikosten kohteeksi joutuivat suhteellisesti eniten Syyrian kansalaiset.
Polamkin raportissa viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi noin puolet. Poliisi käytti viime vuonna viharikosluokittelua aiempia vuosia enemmän.
Vammaisuuteen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi
Seksuaaliseen identiteettiin, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 12 prosentilla toissa vuoteen verrattuna. Yhteensä ilmoituksia kirjattiin noin 240.
Myös vammaisuuteen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi aiemmasta. Toissa vuonna vammaisuuteen liittyviä viharikosilmoituksia kirjattiin 128, ja viime vuonna määrä nousi 175:een. Näistä tapauksista noin puolessa rikoksista epäilty oli asianomistajalle entuudestaan tuttu.
– Vammaisuuteen kohdistuneita viharikosepäilyjä oli jälleen kolmannes edellisvuotta enemmän, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta sanoo tiedotteessa.
Raudan mukaan kehitys on huolestuttavaa.
– Esimerkiksi vammaisiin kohdistuvan viharikollisuuden lisääntyminen heijastelee nähdäkseni laajempaa yhteiskunnallista polarisaatiota, jossa haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat rikosten kohteiksi, hän sanoo.
Seksuaalista identiteettiä ja vammaisuutta koskevien viharikosilmoitusten osuus oli kummankin osalta noin kymmenesosan kaikista kirjatuista viharikosilmoituksista.
Uskonnolliseen taustaan liittyviä viharikosilmoituksia kirjattiin hieman alle kymmenen prosenttia. Näiden ilmoitusten määrä laski neljä prosenttia toissa vuodesta. Näissä tapauksissa epäiltyjen viharikosten kohteena olivat useimmin islaminuskoiset.
Miehiin kohdistui etenkin epäiltyjä pahoinpitelyjä
Epäillyt viharikokset ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Raportin mukaan nimenomaan näiden epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi toissa vuodesta.
Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyjä. Naisiin puolestaan kohdistui enemmän epäiltyjä kunnianloukkauksia.
Sukupuoleen liittyviä viharikosilmoituksia kirjattiin viime vuonna 11.
Polamkin raportissa aineistona on käytetty poliisin rikosilmoitustietoja. Tiedot kattavat pelkästään epäillyt viharikokset, eivätkä oikeudessa tuomittuja rikoksia.
Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Polamkin aineiston rikosilmoituksista on analysoitu ilmoitukseen kirjattu epäily vihamotiivista.