Miten ylioppilaskirjoituksiin voi valmistautua? Psykologien täsmävinkit lievittävät viime hetkien ahdistusta – "Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus luo lisästressiä"

Psykologit ja Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja antavat viimeiset vinkkinsä valmistautumiseen, kun kirjoitusten alkuun on vielä viikko aikaa.

Kevään ylioppilaskokeet alkavat tänään tiistaina 12. maaliskuuta. Ensimmäisenä päivänä vuorossa ovat äidinkielen lukutaidon koe sekä suomi toisena kielenä -koe. Urakka päättyy 28. maaliskuuta, jolloin on reaaliaineiden toinen koepäivä.

Poppaskonstit eivät näin lähellä h-hetkeä enää auta, joten viimeisellä viikolla kannattaa keskittyä ennemmin henkiseen valmistautumiseen, kuin kirjavuorten kahlaamiseen tai nippelitiedon pänttäämiseen. Koko lukion oppimäärää ei enää muutamassa päivässä omaksu.

Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulun lukion psykologin Marianna Melinin mielestä lepo ja nukkuminen ovat tärkeimmät valmistautumiskeinot lähellä kirjoitusten alkua.

– Väsyneillä aivoilla ei tule hyviä tuloksia, väsyneet aivot eivät muista samalla tavalla kuin virkeät aivot. On tosi tärkeää, että viimeisen viikon aikana muistaa nukkua ja levätä niin paljon kuin voi, jotta on virkeänä kokeessa ja pystyy keskittymään, Melin korostaa.

Lue lisää: Toimisiko britti-idea koiranpennuista luokkahuonessa Suomessa? Stressi syynä lukiolaisten uupumukseen? "Stressin voi oikein haistaa ilmapiirissä"

"Ihmisillä on taipumus kuvitella itsestään liikoja"

Helsingin Etu-Töölön lukion psykologi Eija Ranta puhuu niin ikään aivojen levon puolesta. Hän kertoo pyytävänsä abiturientteja tekemään lukulomalle mahdollisimman realistisen suunnitelman siitä, mitä opiskelee ja miten paljon.

– Ennen kaikkea kannattaa miettiä, miten opiskelujaksot tauottaa. Ihmisillä on taipumus kuvitella itsestään liikoja, että jaksaisimme lukea kahdeksan tuntia päivässä, mikä takuulla on itsensä huijaamista.

Oppimisen ja asian omaksumisen kannalta tauko on yhtä tärkeä kuin varsinainen lukeminen.

– Aivotutkimuskin jo sen meille kertoo: aivot todella tarvitsevat lataamista välillä, eikä pelkkää paahtamista, Ranta sanoo.

Ajatukset tähän hetkeen

Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Jyrki Rinta-Jouppi puolestaan kehottaa abiturientteja keskittämään ajatuksensa nykyhetkeen.

– Ettei kauheasti mietittäisi koetta, tulevaisuutta tai jotain mennyttä koetta, Rinta-Jouppi sanoo.

Samantapainen vinkki hänellä on jakaa myös itse koetilanteeseen. 

Jos kysymys tuntuu vaikealta ensivilkaisulla, ei kannata heti ajatella epäonnistuvansa, vaan alkaa purkamaan kysymystä vähän kerrallaan. Tiedon murusista voikin hiljalleen muodostua hyvä esseevastaus, jos sitä malttaa rauhassa työstää hätääntymättä.

– Lopulta voi havaita, että aika paljonhan sittenkin tiesin tästä aiheesta, vaikka alussa oli vain yksi ajatus, jos sitäkään, Rinta-Jouppi kertoo.

Kirjoituksiin latautuu valtavasti paineita

Ylioppilaskirjoitukset edustavat nuorille kokonaisvaltaista tulevaisuudessa ja elämässä pärjäämistä, minkä vuoksi niihin ladataan valtavasti odotuksia ja paineita.

– Monelle tulee katastrofiajatuksia, että jos kirjoitukset menevät huonosti, niin mikään ei onnistu ja koko tulevaisuus on pilalla, Marianna Melin sanoo.

– Toki koko yhteiskunta vähän rummuttaakin sitä nuorille. Ylioppilaskirjoituksilla on myös tietynlaista rituaalista arvoa, se on sellainen siirtymäriitti täysi-ikäisyyden tienoilla, kuvailee psykologi Eija Ranta.

Ylioppilaslakin arvostus kumpuaa yleensä perheestä ja lapsuudesta saakka perhetaustasta riippumatta. Ranta muistelee sanontaa, jonka mukaan kirjoituksia ei koskaan voisi poistaa, koska se on niin sisäänrakennettu suomalaiseen kulttuuriin.

– Koska ne vanhemmat, jotka eivät itse ole ylioppilaita, haluavat että heidän lapsistaan tulee, koska he eivät itse ole. Samoin ajattelevat vanhemmat, jotka itse ovat ylioppilaita: he haluavat lastensa jatkavan perinnettä ja saavan valkolakin päähänsä, koska vanhemmillakin on, Ranta perustelee ja nauraa. 

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen on samoilla linjoilla ylioppilaskirjoitusten painolastista. Hän itse kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2017. Viimeisen viikon aikana ennen kirjoitusten alkua häntä itseään kuitenkin rauhoitti ajatus siitä, että kaikki ovat samalla viivalla.

– Kaikilla kokelailla on sama aika tehdä koetta ja kaikilla on lukiossa ollut sama aika valmistautua niihin. Kokeita ei olla laadittu ammattilaisille, vaan lukiolaisten tasolle sopiviksi. Kolmessa vuodessa on tehty kovasti töitä, ja kokeessa mitataan kolmen vuoden osaamista, ei pelkästään parin edellispäivän pänttäystä, Pajunen muistuttaa. 

Lue lisää: Alle kolmannes viime vuoden uusista ylioppilaista jatkoi opintojaan samana vuonna

Onko tämä epäreilua? Helsinkiläislukio antaa abiturienteilleen kahden viikon lukuloman myös syksyn kirjoituksiin – "Tapa on ollut äärimmäisen toimiva"

Ylioppilaskokeen painoarvo korkeakouluvalinnoissa kasvaa ensi keväänä

Muutosta on enemmänkin ilmassa, sillä keväällä 2020 astuu koko komeudessaan voimaan korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistus. Kun korkeakoulut alkavat ottaa yhä enemmän opiskelijoita sisään suoraan ylioppilastodistuksen perusteella, paineet ylioppilaskirjoituksissa onnistumiseen kasvavat. 

Eija Ranta on pannut merkille abiturienttien  stressin siitä, että arvosanojen painoarvo kasvaa. Lukiolaisten keskuudessa on epäselvyyksiä sen suhteen, millainen vaikutus eri arvosanoilla on milläkin alalla. 

– Stressiä ja epävarmuutta luo muutosvaihe ja se, ettei tiedetä miten muutos käytännössä näkyy ja mihin aineisiin todella kannattaa panostaa. Monet on puhuneet siitäkin, että silloin kun he aloittivat lukion, ajateltiin niin, että mä sitten pääsykokeisiin satsaan, Ranta kertoo. 

Lue lisää: Ylioppilastodistuksen merkitys kasvaa korkeakouluhauissa – "Aika merkittäväkin muutos on tapahtunut"

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen vakuuttaa, että pääsykokeisiin satsaaminen kannattaa jatkossakin. Eroa aiempaan on vain se, että todistuksella voivat korkeakoulun ovet avautua jo oikotietä pitkin. Kirjoituksissa epäonnistuminen ei missään nimessä sulje ovia.

– Pyrimme luomaan rauhanomaista tunnetta, että tämä ei ole mikään kerrasta poikki -järjestelmä. Pääsykokeet edelleen säilyvät, niiden arvo on yhtä suuri kuin aina ennenkin, pääsykokeilla pääsee jatko-opintoihin edelleen, Pajunen rauhoittelee.

Suomen Lukiolaisten Liitto on puolustanut uudistusta, sillä se voi parhaassa tapauksessa keventää yhdelle keväälle kasautuvaa kokeiden sumaa.

Yli puolet uusista opiskelijoista todistusten perusteella

Pääsykoeuudistuksessa on kyse siitä, että korkeakoulujen on valittava yli puolet uusista opiskelijoista todistusten perusteella kevään 2020 yhteishaussa.

Suurin osa oppilaitoksista ottaa todistusperusteisesti sisään 51 prosenttia uusista opiskelijoista, mutta muutamia poikkeuksiakin on. Esimerkiksi farmaseuttien ja proviisorien koulutukseen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoon otetaan 70 prosenttia todistuksen perusteella, taloustieteen koulutukseen Helsingin yliopistossa 90 prosenttia ja Jyväskylän yliopiston luonnonvarat ja ympäristö -koulutusohjelmaan 85 prosenttia.  

Osa kouluista on siirtymässä uuteen käytäntöön asteittain, ja valitsee jo nyt osan opiskelijoista todistusarvosanoilla.

Lue lisää: Tuleva korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus hämmentää koulumaailmaa – ”Virheille ei tässä systeemissä jää varaa”

Pääsykokeilla valitaan jatkossakin osa uusista opiskelijoista, jotta ylioppilaskirjoitukset eivät määritä koulutusvalintoja loppuelämäksi. 

– Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan. Ylioppilastodistuksella voi saada opiskelupaikan, mutta samalla on ihan äärettömän tärkeää, että pääsykokeet säilyvät ja muita väyliä kehitetään, Pajunen sanoo.

Elokuussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä ylioppilaskokeita saa myös uusia rajoituksetta.

Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan kevään kokeisiin on ilmoittautunut yhteensä 40 271 kokelasta, jotka suorittavat kolmen viikon aikana yhteensä 125 361 erillistä koetta. Reaaliaineista suosituin on tuttuun tapaan fysiikka, jonka nyt keväällä kirjoittaa 6 809 kokelasta. Yhteiskuntaoppi tulee perässä 6 348 kokelaallaan. 

Tänä keväänä kaikki kokeet ovat digitaalisia, kun matematiikankin koe tehdään ensimmäistä kertaa sähköisesti. 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 8. maaliskuuta 2019.

Lue lisää: Arvio: Uudistus ei venytä ylioppilastutkintoaikoja – ainemäärä vähintään viisi

Mitä, jos matematiikan koe olisi pakollinen yo-kirjoituksissa? "Kuinka kävisi lukion vetovoimalle?"