Ylioppilastutkintouudistus ei merkitsevästi venytä tutkintoaikoja, arvioi erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta. Uudistuksessa kirjoitettavien aineiden vähimmäismäärä nousee neljästä viiteen.
Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa tutkinut Kupiainen ei usko tutkintoaikojen venyvän nykyisestä, koska jo tällä hetkellä valtaosa kokelaista kirjoittaa vähintään viisi ainetta.
– Niiden opiskelijoiden osuus, jotka eivät kirjoita viittä ainetta, on suhteellisen pieni – noin viidennes, Kupiainen sanoo.
– Näiden tietojen valossa en näe ainemäärän kasvua kovin suurena ongelmana, mutta toki joillekin se voi hyvinkin olla sitä. Esimerkiksi juuri kaksoistutkinnon suorittajille, Kupiainen sanoo.
Muun muassa lukiolaisten edunvalvoja Suomen Lukiolaisten liitto SLL on ollut huolissaan kasvavasta työmäärästä.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa aletaan vuodesta 2020 eteenpäin hyödyntää suoraa todistusvalintaa nykyistä enemmän. Todistusvalinnassa pisteytetään useimmiten viisi koetta.
– Korkeakouluun haluavat ryhtyvät siis kirjoittamaan viisi ainetta muutenkin, Kupiainen sanoo.
Kaksoistutkinto käy raskaaksi
Ylioppilastutkinnon uudistus uhkaa vähentää kaksoistutkintojen suosiota.