Ylioppilastutkintouudistus ei merkitsevästi venytä tutkintoaikoja, arvioi erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksesta. Uudistuksessa kirjoitettavien aineiden vähimmäismäärä nousee neljästä viiteen.
Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa tutkinut Kupiainen ei usko tutkintoaikojen venyvän nykyisestä, koska jo tällä hetkellä valtaosa kokelaista kirjoittaa vähintään viisi ainetta.
– Niiden opiskelijoiden osuus, jotka eivät kirjoita viittä ainetta, on suhteellisen pieni – noin viidennes, Kupiainen sanoo.
– Näiden tietojen valossa en näe ainemäärän kasvua kovin suurena ongelmana, mutta toki joillekin se voi hyvinkin olla sitä. Esimerkiksi juuri kaksoistutkinnon suorittajille, Kupiainen sanoo.
Muun muassa lukiolaisten edunvalvoja Suomen Lukiolaisten liitto SLL on ollut huolissaan kasvavasta työmäärästä.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa aletaan vuodesta 2020 eteenpäin hyödyntää suoraa todistusvalintaa nykyistä enemmän. Todistusvalinnassa pisteytetään useimmiten viisi koetta.
– Korkeakouluun haluavat ryhtyvät siis kirjoittamaan viisi ainetta muutenkin, Kupiainen sanoo.
Kaksoistutkinto käy raskaaksi
Ylioppilastutkinnon uudistus uhkaa vähentää kaksoistutkintojen suosiota.
Sekä Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki) että ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (Amke) mukaan kaksoistutkintoja tekevien työmäärä uhkaa kasvaa liian suureksi.
Suomen ammattiin opiskelevien liiton mukaan Suomessa kaksoistutkintoja suorittaa vuosittain noin 2 000 opiskelijaa. Liitto huomauttaa, että kaksoistutkinnon keskeyttäneiden määrä on jo ennestään korkea työtaakan takia.
Hallitus antoi esityksen ylioppilastutkinnon uudistuksesta eduskunnalle viime viikolla.
Opettajille lisää töitä
Uudistuksessa halutaan tuoda kaikkiin aineisiin reaaliaineista jo ennestään tutut oppiainerajat ylittävät tehtävät. Kupiainen suhtautuu tähän muutokseen kriittisesti, mutta muun muassa SLL ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat pitäneet kehityssuuntaa hyvänä.
– En ihan näe sitä tarvetta, että itse opinnoissa ja koetehtävissä lähdettäisiin laajentamaan, Kupiainen sanoo.
Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan oppiainerajat ylittävät tehtävät kokeissa vahvistavat laajaa yleissivistystä.
Kupiainen uskoo, että oppiainerajat ylittävien tehtävien lisääminen kaikkiin kirjoitettaviin aineisiin voi luoda epävarmuutta kokelaissa. Hän huomauttaa myös, että kyseiset tehtävät vaativat myös opettajalta laajaa osaamista, vaikka ylioppilastutkintotehtävien vastauksien arviointikriteerit annetaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL).
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että tuleva muutos on tiedostettu liitossa, mutta erityisiin toimiin ei kuitenkaan ole toistaiseksi ryhdytty.
– Oppiainerajojen ylittävät tehtävät todennäköisesti lisäisivät hieman tehtäviä tarkastavien opettajien työtä, muttei kuitenkaan merkitsevästi, Luukkainen sanoo.