Suomessa sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Töissä esimerkiksi palautetta pitäisi pystyä antamaan rehellisesti, mutta missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
Suomessa arviolta sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Esimerkiksi sote-valiokunnan työilmapiiri nousi otsikoihin 2024, kun siellä ilmeni ilmapiiriongelmia.
– [Kiusaaminen] voi olla monenlaisia asioita. Pitkäkestoista, systemaattista. Ei kuunnella, kun toinen puhuu, ohitetaan, lähdetään yhdessä lounaalle, ei kysytä mukaan, MIELI ry:n psykologi, työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Somekiusaaminen voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkit – somevaikuttaja Jenni Puhakka: "Jotkut kommentit lamauttavat"
Kerta ei tee kiusaamista – toisinaan lounaskutsu voi unohtua vahingossa. Kiusaaminen on pitkäkestoista ja jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään nolostuttamaan työtoveria, tai alistamaan häntä jotenkin.
– Kiusaaminen voi näyttäytyä työtehtävien epäoikeudenmukaisessa jaossa, työvuorojen jakamisessa eri tavoilla niin, että jollekin tulee aina niitä huonompia vuoroja, Lehtinen sanoo.
