Työpaikka ei suojaa ihmistä yksinäisyydeltä, tuore kysely osoittaa. Erityisesti nuorilla korostuu kokemus yhteisön ulkopuolelle jäämisestä. Uutisaamussa vieraillut asiantuntija kertoi, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia ilmiöllä on.
Työelämä yhteisöineen ja merkityksellisine toimenkuvineen suojaa syrjäytymiseltä ja yksinäisyydeltä, mutta tuore kysely alleviivaa, ettei se poista niitä. Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrin mukaan joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä.
– Yksinäisyyttä on siellä, missä on ihmisiä – myös työelämässä, yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki HelsinkiMissiosta sanoo.
Kyselyyn vastasi 1 024 työelämässä olevaa 18–69-vuotiasta suomalaista.
Etenkin nuoret raportoivat sosiaalisesta ulossulkemisesta, joka on yksi työpaikkakiusaamisen muoto. Alle 30-vuotiaista jopa lähes kolmas koki, että heidät on suljettu työyhteisönsä ulkopuolelle. Ikäryhmässä ilmiöstä toistuvasti kärsi 13 prosenttia. Kaikista vastaajista joka kuudes kertoi kokevansa työssään ulkopuolisuutta.
Ulossulkeminen voi olla tahatonta tai tahallista. Uutta työntekijää ei esimerkiksi kutsuta lounaalle vaan syömään mennään tutun porukan kanssa. Tulokkaalta ei välttämättä kysytä mielipidettä tai se jätetään huomioimatta. Hitaiden ajattelijoiden myöhemmin tulevat ajatukset saatetaan sivuuttaa.
Lue myös: Kuusi seikkaa, jotka paljastavat työpaikan ilmapiirin myrkyllisyyden – nämä saatat huomata jo ensimmäisenä päivänä: "Varoitusmerkki"
Yksinäisyys kuormittaa ihmistä ja yhteiskuntaa
Yksinäisyys työpaikalla rasittaa niin yksilöä kuin yhteiskuntaakin. Tästä syytä ilmiö pitäisi tunnistaa ja siihen tulisi puuttua.
Yksinäisyys vie työmotivaatiota, aiheuttaa uupumusta ja mielenterveysongelmia sekä aiheuttaa työn vaihtuvuutta, Lähteenmäki listaa. Omilleen jääminen voi näkyä ali- tai ylisuoriutumisena työtehtävissä. Vapaa-ajan sosiaalinen elämä saatetaan uhrata, jotta töissä pärjättäisiin paremmin. Ystävien ja perheen laiminlyönti syö kokonaishyvinvointia.
– Työelämä ei saisi olla näin sosiaalisesti kuormittavaa, Lähteenmäki sanoo.
Pitkällä tähtäimellä yksinäisyys tuntuu myös kehossa. Yksinäisyys lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä dementian kaltaisten neurologisten sairauksien riskiä ja heikentää vastustuskykyä. Yksinäisyyttä on kuvattu jopa ylipainoa ja tupakkaa suuremmaksi terveysriskiksi.
Miksi ihminen tarvitsee fyysistä läheisyyttä? Asiantuntijat vastaavat. Juttu jatkuu videon alla.
2:15
Etätyössä yksinäisyys yleisempää
Barometrin mukaan yksinäisyyttä koetaan enemmän etätyössä: pelkkää etätyötä tekevistä itsensä yksinäiseksi koki joka kolmas, lähityötä tekevistä joka viides. Yksin työskentelevät kokivat työyhteisön sosiaaliset suhteet riittämättömiksi useammin kuin tiimi- tai asiakaspalvelutyötä tekevät.
Korona-aika on lisännyt merkittävästi etätyön määrää, mutta saattanut samalla lisätä työpaikan arvostusta – pandemia kun on vienyt osalta työn alta. Lähteenmäki pitää kyselyn piirtämää kuvaa työelämän yksinäisyydestä realistisena.
– Siihen [yksinäisyyteen] liittyy myös tietynlainen sosiaalinen stigma, että on aikamoinen kynnys myöntää, että mä koen usein yksinäisyyttä saatika jatkuvasti.
Lähteenmäki toivoo, että työyhteisössä otettaisiin koppia etenkin nuorista työntekijöistä. Avoin keskustelu työkulttuurista, mukaan pyytäminen ja erilaisuuden hyväksyminen auttavat kiinnittymään yhteisöön. Ihminen voi toki itsekin toimia sosiaalisemmin ja pyytää palautetta, apua sekä mukaan ottamista, kun siltä tuntuu.