Millainen on huono pomo? Entä saako pomo olla alaistensa kaveri?
Autoritäärisyys, mikromanagerointi ja epäluottamus – nämä asiat korostuivat, kun kysyimme ihmisiltä Helsingin kauppakeskus Triplassa asioineille suomalaisille, millainen on huono pomo.
"Pomottaminen" on monelle punainen vaate.
– Puhutaan päälle, ei kuunnella ollenkaan meitä työntekijöitä. On sellainen autoritäärinen asenne, mikä ei ole enää nykyään tätä päivää, Riikka Melvasalo listaa "huonon johtajan" ominaisuuksia.
Mikromanageroinnilla viitataan sellaiseen johtamistyyliin, jossa esihenkilö haluaa pitää käsissään kaikki pienimmätkin yksityiskohdat. Mikromanagerin tunnuspiirteitä ovat esimerkiksi vähäinen delegointi, jatkuva yksityiskohtien korjaaminen isoon kuvan keskittymisen sijaan sekä se, että tehdään itse uudestaan jo annettuja töitä.
– Pitäisi olla luottamus siihen tekijään, Tatu Paronen huomauttaa.
Lue myös: Millainen on hyvä johtaja?
Saako pomon olla alaistensa kaveri? "Ongelmia tulee"
Kysymykseen ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Selkeät rajat työkaveruuden ja vapaa-ajan ystävyyden välillä on kuitenkin tärkeää tehdä selväksi.
– Voi varmasti olla ystävä, mutta täytyy olla hyvin selkeät pelisäännöt. Pitää olla myös tasapuolinen johtamisroolissa kaikkia ihmisiä kohtaan, linjaa Huomenta Suomessa Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.
Työelämään keskittyvän Lähtijät-podcastin toimitusjohtaja Liisa Holma puolestaan huomauttaa, että johtajatyöhön kuuluu vastuu suunnan näyttämisestä. Sellainen ei tyypillisesti ole ominaista ystävyyssuhteille.
– Näen asian niin, että jos pomo alaisensa kaveri, niin kyllä ongelmia tulee, ja siihen täytyy olla myös valmis. Ihmiset kyseenalaistavat sitä organisaatiossa, Suortamokin huomauttaa.
Miksi joku lähtee työpaikalta?
Mitkä asiat johtavat siihen, että henkilö päättää lähteä työpaikalta?
Holma on kuullut asiaan näkemyksiä sadoilta suomalaisilta Lähtijät-podcastin myötä. Samanlainen tilanne toistuu hyvin useissa tapauksissa – työasiat menevät "tunteisiin".
– Se lähtee siitä, että työpaikalla on jokin tilanne. Usein työntekijä haluaisi tuoda tilanteeseen ratkaisuehdotuksen tai kritisoida, että tämä ei toimi. Sitten siellä on toinen henkilö, esimerkiksi esihenkilöroolissa, joka kokee kritiikin henkilökohtaisena kritiikkinä, ei asiakritiikkinä, vaan henkilökohtaisena, Holma avaa.
Mikäli tilannetta tai konfliktia ei onnistuta purkamaan, se voi jäädä hautumaan jopa vuosiksi. Käsittelemättömien asioiden kierre vaikuttaa jokaiseen osapuoleen negatiivisesti.
– Tästä tulee usein molemmille ihmisillä sellainen olo, että aina vaan haukutaan, Holma kertoo.
– Jos joka päivä töissä on sellainen olo, että minä en kelpaa sellaisena kuin minä olen, niin tulee voimaton olo. Tämä itsessään uuvuttaa, Holma jatkaa.
Lue myös: Jos töissä ottaa pattiin joka päivä, pohdi tätä: "Liian moni jää liian pitkäksi aikaa"
Miksi työasiat menevät tunteisiin?
Miksi tunnetaidot ja palautteen ottaminen on niin haastavaa? Miksi asiat otetaan henkilökohtaisesti sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin puhtaasti näkemyseroina ja uteliaisuudella?
Suortamolla on selkeä näkemys siitä, mitä suomalaisesta työelämästä uupuu.
Lue myös: Koetko työnhaussa ikäsyrjintää? Iän voi kääntää vahvuudeksi
– Mitä itse ajattelisin, että koulutusta pitäisi fokusoida enemmän oman itsetuntemuksen kehittämiseen ja autenttisuuden lisäämiseen. Sellaista kaipaisin suomalaiseen työelämään enemmän, Suortamo sanoo.
Esihenkilönä työskentelevä Kaisa Väistö-Nurminen tarjoaa kysymykseen myös yhdenlaisen näkökulman.
– Kyllä minä ajattelen, että olen onnistunut työssäni, jos tiimi uskaltaa sanoa minulle, että Kaisa, tuo ei mennyt ihan nappiin, hän sanoo.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on saatu hyviä tuloksia aikaan työhyvinvoinnin saralla. Holman mukaan voisimme ottaa oppia kyseisistä Pohjoismaista, joissa liputetaan keskustelukulttuurin puolesta.
– Sanoisin, että ennen kaikkea tulokset paranisivat, jos puhuisimme enemmän ja työpaikat olisivat yhteisöllisempiä, Holma tiivistää.
Millainen on hyvä pomo? Katso Huomenta Suomen keskustelu aiheesta kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.
Alla aiheesta lyhyempi uutisjuttu.
1:41