Työyhteisön ulkopuolelle saattaa jäädä tahattomastikin: "Muut eivät edes käsitä sitä"

9:07imgKäyttäytymistieteiden tohtori Jaana Anglé ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Peter Peitsalo arvioivat työelämän pelisääntöjä ja pohtivat, miksi joku jätetään työyhteisön ulkopuolelle.
Julkaistu 01.06.2025 19:59
Toimittajan kuva
Fanni Parma

fanni.parma@mtv.fi

Työelämässä jopa joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä.

Yksinäisyys työelämässä voi johtua tahattomasta tai tahallisesta työyhteisön ulossulkemisesta.

Usein työelämässä työyhteisö viettää aikaa yhdessä myös epävirallisemmissa merkeissä. Työporukka saattaa esimerkiksi käydä yhdessä lounaalla tai töiden jälkeen lasillisella. Toiset työpaikan jäsenet saavat kuitenkin kutsuja lähinnä virallisiin palavereihin.

– Se voi olla hyvin tahatontakin. Uusi henkilö tulee työpaikalle, kesätyöntekijä tai ihan uutena ihmisenä, eikä pääse siihen porukkaan mukaan. Muut eivät edes käsitä sitä, HR-johtaja, ura- ja yritysvalmentaja, käyttäytymistieteiden tohtori Jaana Anglé kertoo Huomenta Suomessa.

Tahallistakin ulosjättämistä kuitenkin on.

– Henkilö ei saa kutsua lounaille, hänen mielipiteillään ei ole mitään väliä ja ehdotukset eivät mene läpi, Anglé listaa esimerkkejä tahallisesta ulosjättämisestä työpaikalla.

Lue myös: "Kun kollega loukkaantui, hän verhoili sen vitsailuksi" – millaista ihmistä pidetään hankalana työelämässä? 

Tätä on ostrakismi

Työpaikoille pesiytyneelle huonolle tavalle on olemassa myös oma terminsä, ostrakismi. Ostrakismi on tahallista tai tahatonta sosiaalista väkivaltaa. Se heikentää yksilöiden hyvinvointia ja terveyttä ja vaikuttaa negatiivisesti myös työyhteisöjen tulokseen ja jopa yhteiskunnalliseen turvallisuuteen

– Yksilön näkökulmasta se ei ole hyvä juttu. Kyllä ihmiset haluavat kuulua porukkaan, ja kun ajatellaan, niin vietämme loppujen lopuksi aika paljon aikaa työyhteisössä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija ja valmentaja Peter Peitsalo kertoo.

Ulossulkeminen voi myös olla kahden ihmisen välistä. Hankalaksi tilanne menee, jos ulossulkija on toisen henkilön esihenkilö.

– Silloin se onkin vähän vaikeampi tilanne, Anglé arvioi.

Usein työyhteisön ulkopuolelle sysätty henkilö alkaa ensimmäisenä kyseenalaistamaan itseään. Yliajatteleeko hän tilannetta tai reagoiko hän tilanteeseen liian voimakkaasti? Asiantuntijat muistuttavat, että tärkeintä on puhua asiasta, eikä jäädä tilanteessa yksin, vaikka yksinäiseltä tuntuisikin.

Lue myös: Avokonttorikaaos häiritsee erityisherkkää – näin psykologi toimisi toimistolla

Huonoa käytöstä

Anglen mukaan kaikkien työyhteisön jäsenten pitäisi pystyä puuttumaan tilanteeseen, jossa yksi työkaveri suljetaan tahallisesti tai tahattomasti ulkopuolelle.

– Joskus voi olla, että henkilö on hyvin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, eikä hän koskaan lähde mukaan, Anglé toteaa.

Hän toivoo, että tällaisestakin henkilöltä muistettaisiin kysellä kuulumisia ja pyytää mukaan yhteisiin ajanviettoihin.

– Jos ostrakismia ei tunnisteta ja pysäytetä, niin sillä on kauaskantoiset vaikutukset, Anglé varoittaa.

Yksinäisyyden terveysvaikutuksia on verrattu 15 savukkeen polttamiseen vuorokauden aikana.

– Jos joku jätetään ulos, niin se on vain yksinkertaisesti huonoa käytöstä, Peitsalo toteaa.

– Huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä missään muodossa, Anglé summaa.

Lue myös:

Merkit, jotka kertovat, ettei työpaikkaa kannata ottaa vastaan

Sirpaleinen työelämä uuvuttaa – näin voit parantaa keskittymistä ja palautumista

Tämä tapa töissä tekee sinusta vähemmän pidetyn: "Ei mikään kunniamerkki"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Tuoreimmat aiheesta

Työelämä