Naisjärjestöjen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta tulisi ottaa Suomessa vakavammin.
Kuluneen vuoden aikana ainakin 14 naisen epäillään kuolleen tapon tai murhan uhrina.
Jos tahti jatkuu, vuoden loppuun mennessä lähes 30 naista menettää henkensä henkirikoksen seurauksena – selvästi enemmän kuin viime vuosina. Asiantuntijat pitävät kehitystä vakavana ja vaativat nopeita toimia.
Naisten Linjan väkivaltatyön päällikkö Aino Hollo ja Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Aija Salo arvioivat MTV Uutiset Liven haastattelussa, että kyse ei ole vain yksittäisestä vuodesta, vaan pidemmän aikavälin synkästä trendistä.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on heidän mukaansa pitkään jopa vähätelty.
– Olemme oikeastaan kansallisen hätätilan äärellä, sanoo Salo.
– Jos näin paljon ihmisiä kuolisi, tapettaisiin ja nämä ovat usein myös suunnitelmallisia, jopa murhia, niin jos se tapahtuisi jollain muulla tavalla, niin oltaisiinko ne otettu vakavammin, hän kysyy.
Lue myös: Jo 14 naista kuollut tänä vuonna epäillyn tapon tai murhan uhrina – tämä tapauksista tiedetään
Lähes kaikki naissurmat liittyvät puolisoon
Lähes kaikki naisiin kohdistuvat henkirikokset tapahtuvat lähisuhteissa – tekijä on useimmiten nykyinen tai entinen puoliso.
Väkivalta on usein pitkäkestoista ja kärjistyy äärimmäisiin tekoihin. Asiantuntijoiden mukaan ilmiön taustalla vaikuttavat syvälle juurtuneet naisvihamieliset asenteet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa naisten oikeuksia kyseenalaistetaan.
Haastattelussa listataan useita toimenpiteitä, joilla naissurmia voitaisiin ehkäistä, uhrien tukipalveluista ja viranomaisten osaamisesta lähtien.
Salo on sitä mieltä, että Suomessa tulisi perustaa kansallinen tutkimustoiminto tutkimaan henkirikosten taustoja ja myös keinoja niihin puuttumiseksi.
