Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi Suomelle langettavan tuomion käyttäen tukena todisteita, joiden aitoutta selvitetään nyt Helsingin käräjäoikeudessa. Valtiosääntöoikeuden yliopistonlehtori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta kysyy, miten tällainen virhe on ollut mahdollinen.
– Tämä on tietenkin erittäin hyvä kysymys, jota EIT täytyy itsekin kriittisesti pohtia, hän sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Lue myös: Paljastava kuva: Tapetuksi väitetyn irakilaismiehen väärennetystä kuolintodistuksesta ei löydy kuolinpäivää tai -aikaa
Poikkeuksellinen tapaus tuomioistuimelle
Dahlberg muistuttaa, että yleensä EIT yleensä käsittelee asioita, jotka on jo puitu kansallisessa oikeusistuimessa, ja joiden näyttöä ei tarvitse enää arvioida uudelleen.
Kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tapaus on kuitenkin tältä osin erilainen, sillä asiaa ei oltu käsitelty kansallisessa oikeusistuimessa, ja keskeinen näyttö liittyi juuri myöhemmin epäilyttäväksi todettuihin asiakirjoihin. Tämä on verrattain harvinaista.
– EIT:llä ei nähdäkseni ole vakiintuneita käytäntöjä tällaisiin tilanteisiin tai omaa koneistoa, joka tutkisi asiakirjojen alkuperää, Dahlberg kertoo.
Hän kuitenkin korostaa jokaisella oikeusistuimella olevan selvittämisvelvollisuus. Kyseisessä oikeustapauksessa henkilön kuolema oli Dahlbergin mukaan keskeinen seikka, ja kuolemaa koskevien asiakirjojen aitous olisi ollut mahdollista selvittää virka-apupyynnöllä. Hän kysyykin, miksei EIT nähnyt tarpeelliseksi selvittää asiakirjojen aitoutta.