Mikä on somessa trendaava "kortisolinaama"?

Oletko jo kuullut "kortisolinaamasta"? 

Moni TikTok-käyttäjä on saattanut törmätä ilmiöön, jossa ihmiset kertovat kortisolitasojen muutosten muuttaneen ulkonäköään, yleensä heidän mielestään huonompaan suuntaan.

– Kuka tuo on? En tuo ole minä, yksi "kortisolinaamasta" videon jakanut käyttäjä voivottelee.

Mitä on kortisoli?

Kortisolia erittyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Sen tuotantoa säätelee aivolisäke. Kortisolimäärä veressä vaihtelee esimerkiksi kellonajan mukaan ja laskee yön aikana. 

Kortisolia kutsutaan myös stressihormoniksi, sillä psyykkisen ja fyysisen stressin aikana sen pitoisuus kasvaa. 

Jatkuvasti koholla oleva kortisoli todella aiheuttaa erilaisia oireita, kuten painonnousua ja univaikeuksia, ja lisää esimerkiksi riskiä sairastua diabetekseen. 

Lue myös: Voiko ikääntymistä hidastaa? Tätä tekijää ylilääkäri ei aliarvioisi: "Polttaa kynttilää molemmista päistä"

Mikä on "kortisolinaama" ja onko sitä olemassa?

Sitä, johtuvatko somevideoilla nähdyt kasvo-oireet kortisolista, on vaikeaa sanoa. Totuuden kortisolitasoista saa tietää verikokeilla.

Good Morning American haastatteleman lääkärin mukaan kortisolin vaikutukset esimerkiksi kasvojen turvotukseen olisivat todennäköisesti lieviä.

– Kasvojen turvotus voi johtua myös useista muista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, lääkityksistä, kilpirauhasen toiminnasta. Siitä, miten munuaisilla menee, tai miten paljon nukkuu, Darien Sutton kuvaili haastattelussa.

Jos video ei näy, katso se täällä.

Cushingin oireyhtymässä kortisolia erittyy liikaa. Yksi oireyhtymän oire ovat "kuukasvot", siis pyöristyneet ja punoittavat kasvot. Oireet kuitenkin kehittyvät hiljalleen kuukausien, jopa vuosien aikana. Oireyhtymästä kärsivällä voi kasvoissaan olla runsaasti rasvaa esimerkiksi poskissa ja ohimojen seuduissa. Sairaus on kuitenkin hyvin harvinainen, kertoo Terveyskirjasto.

Lue myös: Mies vai karhu? Somessa leviää kysymys, johon moni nainen vastaa pysäyttävällä tavalla

"Ei voi diagnosoida fiiliksen perusteella"

Sutton varoitti ostamasta esimerkiksi somessa vastaan mahdollisesti tulevia tuotteita ongelman korjaamiseen, koska "pikafiksiä" kortisolitasoihin ei ole.

Osa somekäyttäjistäkin varoittaa tileistä, joiden tarkoituksena on tuputtaa tuotteita tai kirjoja "kortisolinaaman" korjaamiseen.

– Jos kortisolitasosi ei oikeasti ole korkea – ja sitä ei voi diagnosoida fiiliksen perusteella – sinulla ei ole kortisolinaamaa, yksi tili huomauttaa.

Myös erilaiset kamerat ja linssit vaikuttavat siihen, miltä kasvot näyttävät kuvissa. Linssin vaihtaminen toiseen voi muuttaa ulkonäön täysin.

Kortisolitasojen tasaisuuden varmistamiseen Sutton suosittelee terveitä elämäntapoja, kuten laadukasta unta ja monipuolista ruokaa. Myös stressin hallitseminen on tärkeää.

Lue myös: Kannattaako biologista ikää mittauttaa? Helppo teko antaisi "vähintään yhtä hyvää ja luotettavaa tietoa" kuin kallis testi

Lue myös: Tällainen on somessa trendaava pierukävely – asiantuntija suosittelee monesta syystä

Katso myös: Somehaasteet ovat vaarallista leikkiä – mistä apu yleistyvään ongelmaan?

Lähteet: GMA, Terveyskirjasto, Synlab, TikTok, Huffington Post