Tuoreen selvityksen mukaan luonto tarjoaa Suomelle vuosittain satojen miljoonien eurojen arvosta hyötyä kansantautien torjunnassa. Luonnossa oleskelu auttaa muun muassa masennuksen, astman ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä ja Sitran rahoittamassa selvityksessä on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu lähiluonnon terveysvaikutusten rahallista arvoa Suomessa.
Metsään meneminen kannattaa myös terveyden näkökulmasta. Tutkitusti luontoaltistus lievittää stressiä ja parantaa mielialaa, mutta monia muitakin hyötyjä on.
– Luontoalueet suojaavat ihmistä kaupungin melulta, saasteilta, kasvavilta helleaalloilta - luonnossa on viileämpää kuin rakennetussa ympäristössä. Suora kontakti luonnon hyviin mikrobeihin eli pieneliöstöön voi monipuolistaa ihmisen mikrobistoa ja sitä kautta tukea immuunipuolustusta. Tietysti luonto on parhaimmillaan sairauksien ehkäisyssä eli säännölliset luontokäynnit näyttävät suojaavan monilta sairauksilta, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Erityisen hyvin luontokäynnit tehoavat mielenterveysongelmiin, mutta myös astman ja allergioiden, kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä niistä on hyötyä.
Luonnon terveyshyödyt satoja miljoonia euroja vuodessa
Ensimmäistä kertaa nyt arvioitiin, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla on kansantautien torjunnassa. Puhutaan vähintään sadoista miljoonista euroista vuodessa.
Jos viheralueet vähenisivät 10 prosentilla, se aiheuttaisi 71-150 miljoonan euron vuosittaisen nousun masennuksen hoitokustannuksiin. Kakkostyypin diabeteksen hoidossa kustannukset nousisivat vuodessa 67-139 miljoonalla eurolla. Astmahoidon lääkekulut nousisivat 1,7 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhteenlasketut kulut olisivat 140-233 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jo nyt voidaan sanoa, että potentiaalisesti puhutaan ei vain satojen miljoonien suuruusluokasta vaan mahdollisesti jopa 2,5 miljardin kansantaloudellisesta säästöpotentiaalista vuosittain, laskee Sitran ohjelmatoiminnon johtaja Lasse Miettinen.
Suomeen tarvittaisiin luontoterveysohjelma
Tutkijat ja Sitra ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
– Samaan pöytään tarvitaan kunnat, joiden käsissä ovat maankäyttöratkaisut, hyvinvointialueet, joiden käsissä on ihmisten terveydenhuolto, lääkärikunta, tutkijat, yksityisen terveysalan yritykset. Luonnon terveyshyötyjä ei saada käyttöön ilman yhteisponnistusta, arvioi Miettinen.
– Meidän pitäisi pystyä turvaamaan nämä tärkeät viheralueet kansalaisille ja asukkaille. Tämä tarkoittaa myös terveydenhuollon puolella uudenlaista ajattelua: siirtymistä sairauden hoidosta sairauden ehkäisyyn, tiivistää Tyrväinen.
Laadukas lähiluonto tuo terveyshyötyjä
Käytännössä lääkärit voisivat esimerkiksi kirjoittaa luontoreseptejä, jotka ohjaisivat potilaita suuntaamaan lähiluontoon. Kunnat puolestaan voisivat tilata päiväkotien pihoille siirtonurmea, istutuslaatikoita tai metsäpohjaa, jotta lapset altistuisivat luonnon mikrobeille ja heidän vastustuskykynsä paranisi.
Luonnon terveyshyötyjä ei tarvitse lähteä hakemaan kaukaa, oma lähimetsä riittää.
– Laadukas lähiluonto riittää hyvin. Kaikesta ulkoilusta 60 prosenttia suuntautuu lähiluontoon, koska se on helposti tavoitettavissa, sanoo Tyrväinen.