Kiristynyt turvallisuustilanne on käynnistänyt Euroopassa varustautumisaallon. Saksa, Ruotsi, Tanska, Ranska ja Baltian maat kasvattavat puolustusmenojaan nopeasti, ja EU:n sotilasmenojen arvioidaan nousevan tänä vuonna ennätystasolle.
Euroopan maat kasvattavat puolustusmenojaan nopeasti. Taustalla ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kiristynyt turvallisuustilanne sekä vuosikymmeniä jatkuneet puolustusmenojen leikkaukset kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Saksa on tehnyt yhden merkittävimmistä ratkaisuista vapauttamalla puolustusmenot niin sanotusta velkajarrusta. Maa aikoo nostaa puolustusmenonsa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Myös Baltian maat lisäävät puolustuspanostuksiaan voimakkaasti. Viron, Latvian ja Liettuan tavoitteena on käyttää puolustukseen noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Liettua tavoittelee jopa kuuden prosentin tasoa.
Ruotsi puolestaan kuuluu Naton nopeimmin varustautuviin jäsenmaihin suhteessa lähtötasoonsa. Maa investoi erityisesti ilmapuolustukseen ja ohjusjärjestelmiin. Tavoitteena on nostaa puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lue myös: Tanska satsaa nyt puolustukseen – varusmiespalvelukseen suuria muutoksia
Ranska on nostanut puolustusbudjettinsa 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna se on lisäksi vauhdittanut puolustusteollisuuden tuotantoa tilaamalla ennätysmääriä ammuksia.
Euroopan unionin puolustusmenojen arvioidaan nousevan tänä vuonna yhteensä 454 miljardiin euroon. Se merkitsee noin 20 prosentin kasvua vuoteen 2024 verrattuna.
