Kävelyn ongelmat voivat kieliä muustakin kuin huonosta kunnosta. Asiantuntija kertoo, milloin on syytä hakeutua hoitoon.
Jokainen meistä kävelee omalla, persoonallisella tavallaan, mutta joskus kävelytapaan kannattaa kiinnittää tarkemmin huomiota, varsinkin jos se muuttuu.
Taustalla voi olla kunnon huononemisen tai nivelvaivojen lisäksi esimerkiksi neurologisia ongelmia.
Verisuonikirurgi Tuukka Kaartama lääkärikeskus Aavasta kertoo, että moniin kävelyongelmiin ei liity lainkaan edes kipua.
– Esimerkkinä ovat tasapainohäiriöt, joissa jalat ovat sinänsä ihan kunnossa, mutta kävely on hataraa ja huojuvaa. Silloin ongelma voi olla keskushermostossa eli aivoissa, Kaartama selvittää Huomenta Suomen haastattelussa.
– Jos yhtäkkiä liikkeelle lähtö ei onnistukaan, taustalla voi olla lihasrappeumasairauksia.
Verisuonikirurgi tapaa vastaanotollaan myös katkokävelijöitä. Moni liittää termin alkoholiin, mutta todellisuudessa silloin kyse on pistokävelystä, joka johtuu usein pitkäaikaisen runsaan käytön aiheuttamasta pikkuaivojen surkastumisesta ja hermosolutoksisuudesta.
– Katkokävely terminä on oire, jossa ihminen lähtee liikkeelle ja kävelee alkuun normaalisti, mutta tietyn matkan, esimerkiksi 500 metrin, jälkeen toisen jalan lihakseen, useimmiten pohkeeseen, tulee pakottava kipu ja kävelijä joutuu pysähtymään, Kaartama kertoo.
– Kun huilaa hetken, 5–10 minuuttia, kipu helpottaa, ja kun kävelijä lähtee uudestaan liikkeelle, hän pystyy kävelemään uudestaan samat 500 metriä, ja taas kipu palaa samaan paikkaan. Eli kävely katkeaa tasaisin väliajoin. Tätä on katkokävely.
Lähestulkoon samankaltaisen oireen voi Kaartaman mukaan aiheuttaa kaksi täysin eri vaivaa.
– Voi olla, että iän myötä selkäydinkanava ahtautuu, hermot joutuvat puristuksiin ja sitä kautta kipua tulee liikkuessa. Tai kyseessä voi olla verisuoniperäinen valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi. Toisin sanoen sama vaiva, joka voi esiintyä sydämessä tai kaulassa, mutta nyt kyseessä ovat alaraajoihin vievät valtimot, Kaartama kuvaa.
Kävelyn ongelmat voivat viestiä terveysvaivoista.Shutterstock
Kyseiselle taudille on ominaista, että valtimon seinämään kerääntyy rasvaa ja se alkaa paksuntua.
– Silloin virtauskanava kapenee ja voi mennä kokonaan tukkoon, jolloin ravinteiden kuljetus tukoksen taakse vaikeutuu. Ja kun henkilö lähtee kävelemään, lihas ei saa tarvitsemaansa happea ja hapen puute aiheuttaa kivun jalkaan. Kun hän huilaa, hetken kuluttua verenkierto on korjannut tilanteen ja sen jälkeen taas kipu väistyy.
Katkokävelyoire tulee aina rasituksessa, ei koskaan levossa.
Kaartama kehottaa olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon etenkin silloin, jos kävelyssä tapahtuu omaan suorituskykyyn nähden äkillinen muutos tai suorituskyky laskee.
– Vanhemmilla ihmisillä on tarkoituksenmukaista ja tavoiteltu asia, että he pystyvät olemaan kotona mahdollisimman pitkään. Jos arkisissa asioissa, kuten kaupassa käynnissä, kaupungilla tai kylillä asioinnissa tai vaikka kotona erinäköisissä askareissa, liikkumisessa, portaiden nousussa, huomataan puutteita, kannattaa hakeutua vastaanotolle, jotta mahdollinen syy voidaan hoitaa.
Hyvä uutinen on, että monet vaivoista ovat hoidettavissa.
– Nivelongelmissa ortopedikollegat käyvät omaan keskusteluaan siitä, mitä kannattaa leikata ja mitä ei. Hyvin suuressa osassa kävelyongelmia fysioterapiasta on apua. Mutta ensin täytyy saada diagnoosi, jotta tiedetään, mitä hoidetaan. Harjoitusta kohdennetaan sitten eri tavoin riippuen vaivasta, Kaartama tähdentää.
Alaraajojen tukkivan ja katkokävelyyn johtavan valtimotaudin hoito on kaksivaiheista.
– Toisaalta me haluamme pysäyttää taudin etenemisen ja toisaalta vahvistaa verenkiertoa. Taudin eteneminen pyritään pysäyttämään puuttumalla riskitekijöihin, joista tärkein on tupakointi. Tupakoinnin vähentäminen ja mieluusti lopettaminen voi pysäyttää taudin siihen. Muut tekijät, diabetes, kohonnut verenpaine ja kolesteroli, pyritään saamaan hoitotasapainoon.
Toinen hoitomuoto on liikunta.
– Verenkierron vahvistaminen vaatii hieman omaa aktiivisuutta. Meidän elimistöömme on ikään kuin sisäänrakennettuna erilaisia varajärjestelmiä, jotka tarpeen mukaan aktivoidaan. Ja niin on myös alaraajoihin johtavissa valtimoissa. Tätä kehitystä tuetaan tekemällä kävelyharjoituksia. Sekä kotimainen käypähoitosuositus ja kansainväliset suositukset ovat yksimielisiä siitä, että ensisijainen hoitomenetelmä ovat kävelyharjoitukset.
Kaartama on ollut kehittämässä Suomessa harvinaista Aavan kävelyklinikkaa tukemaan potilaita, joiden kävelyongelmat ovat alkaneet rajoittaa elämää.
Julkisella puolella hoitoon pääsyssä ja avun saannissa on Kaartaman mukaan isoja eroja hyvinvointialueiden välillä.
Kaartama kannustaa kuitenkin ihmisiä, joilla on jo todettu valtimoperäinen katkokävely, kysymään terveydenhuollosta tukea vaivaan.
– Jos sellaista ei saa, mahdollisesti yksityisiltä sitä apua voi saada. Ohjatut kävelyharjoitukset on todettu hyvin tehokkaiksi.
Kävelyharjoituksessa tavoitellaan Kaartaman mukaan kohtuullisen kivun aluetta. Yksittäinen sessio kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että kevyt harjoittelu ei auta. Jos toisaalta mennään äärimmäisen kivun alueelle, siitäkään ei saada enää lisähyötyä, mutta se voi vähentää motivaatiota. Joten kohtuullinen kipu on hyvä. Harjoituksia tulisi tehdä kolme kertaa viikossa, ja tyypillinen hoitojakso on noin kolme kuukautta.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa Lifestyle-toimituksessa, uutisdeskissä ja Huomenta Suomen suunnittelussa, joissa hän seuraa ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa terveys- ja ympäristöaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteeseen kati.hyttinen@mtv.fi.
