Liukastuminen on yleisin jalankulkijoiden tapaturmia aiheuttava tekijä talviliikenteessä. Liukastumiseen voi kuitenkin varautua oikeanlaisilla jalkineilla ja ylläpitämällä tasapainokykyä.
Harva jalankulkija ja pyöräilijä säästyy mustan jään aiheuttamilta liukastumisilta talvisin. Liukastumisen aiheuttamaan vammaan vaikuttaa oleellisesti, millä vauhdilla ihminen liukastuu ja miten hän kaatuu.
– Mitä suurempi polveen tai nilkkaan kohdistuva voima kaatumishetkellä on, sitä isompi vamma liukastumisesta syntyy. Talvella urheillessa liukastumiset tapahtuvat tyypillisesti jäisellä ladulla kovaa vauhtia hiihtäessä, pyöräillessä tai lenkkeillessä, ortopedi Martti Lakovaara sanoo.
Vanhemmilla ihmisillä liukastumisriski on nuoria suurempi, sillä ihmisen koordinaatiokyky epävakaalla alustalla huononee hänen ikääntyessään. Myös luonnolliset suojarefleksit muuttuvat iän myötä, joten nuoret ja vanhat ihmiset kaatuvat ja siten loukkaavat itsensä usein eri tavoin.
– Nuoret usein kompastuvat tai liukastuvat joko eteenpäin tai kyljelleen, jolloin nilkka nyrjähtää tai murtuu. Myös jonkinasteiset olkapäävammat ovat nuorilla tyypillisiä. Ikääntyneillä taas on tapana pyllähtää taaksepäin ja ottaa kädellä vastaan. Tällöin riski ranteen, värttinäluun tai lonkan murtumiseen on huomattavasti suurempi.
Valitse kengät oikein ja treenaa tasapainoa
Liukkaimmat kelit syntyvät, kun jo kertaalleen sulanut lumi jäätyy uudelleen ja sen päälle jää kerros vettä. Katujen liukkauteen voi vaikuttaa suolaamalla ja hiekoittamalla, myös oikeanlaisella jalkinevalinnalla voi osaltaan ehkäistä liukastumisia.
– Parhaiten ihminen pysyy pystyssä, jos kenkien pohja aiheuttaa kitkaa jään tai loskan välillä. Kumipohjaiset kengät tai nastalenkkarit ovat liukkailla keleillä varma valinta. Korkokengät kannattaa kuljettaa mukana laukussa ja laittaa jalkaan vasta sisätiloissa, Lakovaara suosittelee.
Myös kaikenlainen ihmisen liikkeiden koordinaatiota parantava liikkuminen auttaa pysymään pystyssä myös liukkailla teillä.
– Liukuvalla alustalla hallitusti liikkuminen, esimerkiksi luistellen tai hiihtäen, on erinomainen tapa parantaa koordinaatiokykyä. Kotona voi harjoitella tasapainolaudalla.
Kotihoito vai lääkärikäynti?
Ensiavuksi nyrjähtäneelle nilkalle tai ranteelle riittää kolmen K:n kotihoito: kylmä, kohoasento ja kompressio. Jos nilkka kuitenkin kipeytyy ja turpoaa voimakkaasti, eikä jalalle voi varata painoaan, on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Kipeän ranteen kohdalla lääkärille kannattaa varata aika etenkin, jos ranteen ulkonäkö poikkeaa turvotuksen ohella tavallisesta.
– Lonkkamurtuma puolestaan tekee kävelyn mahdottomaksi ja antaa aina aiheen lääkärikäynnille. Lääkäri osaa kertoa mahdollisesta jatkotoimenpiteistä tai tarpeesta ottaa vammasta röntgen- tai magneettikuva.
Työssä ja työmatkalla tapahtuneet vammat kuuluvat lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin. Jos liukastuminen tapahtuu työajan ulkopuolella ja vamma vaatii kiireellistä hoitoa, voi murtunutta nilkkaa käydä näyttämässä myös yksityisen lääkäriaseman päivystyksessä. Lääkärinpalkkioista ja tutkimuksista potilaalle maksetaan Kela-korvaus.
Lähde: Terveystalo
Miten nivelrikkoa pitäisi hoitaa? Tähän vastasi ortopedi Jorma Pajamäki Studio55.fi-ohjelmassa marraskuussa 2013. Katso video!
26:44
