Tuttu tilanne monessa urheilevan nuoren perheessä: lapsi tai nuori valittaa epämääräistä kipua, johon ei heti löydy syytä. Yhä useammin aktiivisesti liikkuvan nuoren kohdalla kyse saattaa olla rasitusvammasta.
Rasitusvammojen lisääntymisen taustalla on usein liian yksipuolinen harjoittelu sekä lasten ja nuorten vähentynyt vapaamuotoinen liikkuminen.
Lasten ja nuorten urheiluvammoista 30–50 prosenttia on rasitusvammoja. Niiden määrä kasvaa kasvupyrähdyksen aikana.
Kasvupyrähdys ei ole kuitenkaan ainoa riskitekijä, vaan syyt ovat yleensä moninaisia, kertoo urheilufysioterapeutti Leeni Kauppinen Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urheasta.
– Tärkeitä juttuja ovat lepo ja ravitsemus, että niitä on riittävästi. Sitten on kuormituksen säätely, että ei tule liian paljon ja liian nopeasti, varsinkin kun pituuskasvu on menossa. Kuormitusta pitäisi lisätä tasaisesti, ettei tulisi kuormituspiikkejä, Kauppinen sanoo.
Milloin lääkäriin?
Kauppinen työskentelee pääsääntöisesti urheilulukiolaisten parissa. Hän törmää työssään erityisesti jänteen kiinnityskohdan vammoihin lantion ja lonkan alueilla.
Rasitusvammat ovat hieman yleisimpiä tytöillä hieman kuin pojilla. Oireiltaan ne ovat Kauppisen mukaan usein oireiltaan epämääräisiä.
– Jos harjoituksissa tai sen jälkeen alkaa tuntua kipua, voi kahden viikon ajan seurailla tilannetta eli välttää liikkeitä tai harjoitteita, jotka tuottavat kipua.
– Jos kipu jatkuu vielä parin viikon jälkeenkin, silloin kannattaa hakeutua asiaan perehtyneen lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle.
