Kiireellisyyden arviointiin ei vaikuta se, onko ilmoituksen tehnyt poliisi vai yksittäinen kansalainen.
Kun poliisi tekee alaikäisestä lastensuojeluilmoituksen, se ei automaattisesti tarkoita lastensuojeluasiakkuutta tai vakavaa huolta lapsen tilanteesta.
Lastensuojelun tehtävänä on ensin selvittää, tarvitseeko lapsi tai perhe tukea ja jos tarvitsee, niin millaista apua.
Poliisi tekee käytännössä lähes aina lastensuojeluilmoituksen tilanteissa, joissa alaikäinen on ollut viranomaisten kanssa tekemisissä. Ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan ole seuraamus eikä rangaistus, korostaa perhe- ja vammaispalvelujen sosiaalityön palvelulinjajohtaja Kati Villgren Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Villgren kommentoi lastensuojelun toimia yleisellä tasolla, eikä ota kantaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen.
Lastensuojelun toimenpiteet ovat olleet esillä esimerkiksi, kun 13-vuotiaat olivat kateissa useita päiviä ja poliisi tiedotti heidän löytymisensä yhteydessä tapauksen käsittelyn siirtyvän lastensuojeluviranomaisille.
– Lastensuojelu ei ole mikään rangaistuskeino. Kun ilmoitus tulee, sen sisältö käydään läpi ja perheeseen ollaan yhteydessä. Sen jälkeen arvioidaan, onko tilanteessa tuen tarvetta, sanoo Villgren.
Ilmoituksen kiireellisyyden arviointiin ei vaikuta se, onko ilmoituksen tehnyt poliisi vai yksittäinen kansalainen. Kuvituskuva.
Tätä seuraa lastensuojeluilmoituksesta
Ensimmäiseksi viranomaiset arvioivat, vaatiiko tilanne välittömiä toimia.
Kiireellisyyden arviointiin ei vaikuta se, onko ilmoituksen tehnyt poliisi vai yksittäinen kansalainen.
Jos kiireellistä huolta ei ole, perheen kanssa voidaan keskustella tilanteesta tarkemmin ja tarvittaessa käynnistää palvelutarpeen arviointi.
Arvioinnissa tavataan lasta ja huoltajia sekä selvitetään, tarvitseeko perhe tukea.
Avun tarve voi liittyä esimerkiksi vanhemmuuden tukemiseen, kasvatuksellisiin kysymyksiin tai perheen arjen sujumiseen.
Mahdollisia tukimuotoja ovat esimerkiksi perheneuvolan tarjoama keskusteluapu tai kotiin vietävä perhetyö.
– Voi olla, että perhe pärjää täysin omin neuvoin eikä tuen tarvetta ole. Toisaalta joskus tarvitaan keskusteluapua tai tukea kasvatuksellisiin asioihin, Villgren sanoo.
Villgrenin mukaan lastensuojeluilmoituksia tehdään nykyään herkästi, eikä suurin osa niistä johda lastensuojeluasiakkuuteen.
Kaikki ilmoitukset käydään läpi ja niiden kiireellisyys arvioidaan. Kiireellisiin tilanteisiin puututaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset käsitellään seitsemän työpäivän sisällä.
– Kiireellisiä ilmoituksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa lapsi kertoo koulussa pelkäävänsä mennä kotiin tai joissa poliisi tavoittaa päihtyneen kuljettajan lasten kanssa. Nämä johtavat välittömään arvioon.
Villgrenin mukaan lastensuojeluilmoituksia tehdään nykyään herkästi, eikä suurin osa niistä johda lastensuojeluasiakkuuteen.
Katoamistapauksissa toimitaan näin
Jos taas esimerkiksi kotoa poistunut nuori on jo löytynyt ja palautettu kotiin, tilannetta arvioidaan tapauskohtaisesti.
– Lastensuojelu käy läpi tapahtumat, tarkistaa mahdolliset aiemmat ilmoitukset ja arvioi yhdessä perheen kanssa, onko lisätuen tarvetta.
Villgrenin mukaan ilmoituksen tarkoituksena on löytää mahdollisia syitä huolen taustalla ja varmistaa, että lapsen arjen perusasiat ovat kunnossa.
– Katsotaan, miten arki sujuu, käydäänkö koulussa ja onko muita huolia. Tarkoitus on arvioida tilannetta kokonaisuutena ja miettiä, tarvitseeko perhe tukea.
Villgrenin mukaan lastensuojeluilmoituksia tehdään nykyään herkästi, eikä suurin osa niistä johda lastensuojeluasiakkuuteen.
– Ilmoitus tarkoittaa vasta sitä, että selvitetään, onko lastensuojelun tarvetta vai ei. Eikä sitä aina ole. Joskus todetaan, että perhe pärjää omilla tai läheisten tukiverkostoilla.
