Näin puhut kouluampumisesta lapsen kanssa: "Kouluikäinen lapsi erittäin todennäköisesti törmää tähän asiaan joka tapauksessa"

Miten vanhempien pitäisi toimia, kun lapsi kohtaa ikätoverinsa kuoleman? – psykoterapeutti kertoo 3:01
Miten vanhempien pitäisi toimia, kun lapsi kohtaa ikätoverinsa kuoleman?

MLL:n asiantuntija toivoo, että niin lapset kuin aikuiset pyytäisivät apua, jos tilanne tuntuu liian vaikealta.

Vantaalla Viertolan koululla tapahtui tiistaina epäilty kouluampuminen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija kertoo, miten tämänkaltaista järkyttävää asiaa pitäisi käsitellä oman lapsen kanssa.

Lapsen turvallisuuden tunne järkkyy

Vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka kertoo, että kouluampumisen kaltainen kokemus voi järisyttää lapsen turvallisuuden tunnetta suuresti.

Asian käsittelyyn vaikuttaa luonnollisesti se, onko lapsi ollut paikan päällä tapahtumien sattuessa vai kuullut siitä uutisista tai kavereilta. 

Jos lapsi on ollut paikan päällä samassa koulussa tapahtumien sattuessa, on tapahtuma tullut lasta hyvin lähelle. Vaikka lapsi ei olisi sitä omin silmin nähnyt, voi hän silti mennä siitä ikään kuin henkiseen hälytystilaan.  

– Se on pelottava ja järkyttävä juttu, Puusniekka sanoo.

Tapahtuma ei välttämättä suoraan kosketa lasta tai nuorta, vaan hän saattaa esimerkiksi lukea siitä internetistä tai kuulla kavereilta.

– Vanhempien on hyvä huomioida, että kouluikäinen lapsi erittäin todennäköisesti törmää tähän asiaan joka tapauksessa. 

Ota asia puheeksi.

– On hyvä kysäistä tai sanoa lapselle, että hei, oletko kuullut tämän päivän uutisista. Kysele, mitä olette kaverien kesken puhuneet tai mitä olet tästä kuullut.

Tärkeintä on vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Oli tilanne mikä hyvänsä, on kaikkein tärkeintä, että vanhempi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Kotona voidaan yhdessä illalla huokaista ja halata ja lapselle voi sanoa, että tämä on turvassa. 

Aikuisen olisi tärkeää pysyä rauhallisena, kun puhutaan kouluampumisen kaltaisesta vakavasta asiasta lapsen kanssa.

– Jos pystyy itse pysymään rauhallisena ja olemaan kuulolla ja antaa lapsen puhua ajatuksista ja tunteista.

Yleensä vanhemman rauhallisuus on lapsen kannalta kaikkein parasta. Kun vanhempi on rauhallinen, hän antaa lapselle mallin siitä, että ei ole mitään hätää. Tärkeintä tässä on kuitenkin tuoda lapselle se tunne, että hänellä ei ole nyt mitään hätää.

– Pysy ensin rauhallisena ja kuuntele.

Aikuinen, pysy itsekin rauhallisena

Vanhempi voi olla tapahtuneesta hyvin järkyttynyt ja se on Puusniekan mukaan täysin ymmärrettävää. Hän suosittelee kuitenkin, että omaa järkytystä ei näytettäisi lapselle, jotta tämä ei enempää ahdistuisi. Omat tuntemukset kannattaa käsitellä ensin toisten aikuisten kanssa.

– Jos saisi ne omat ajatukset ja tunteet purettua jollekin muulle aikuiselle ennen kuin kohtaa lapsen, jos vain mahdollista, Puusniekka ehdottaa.

Soita vaikka ystävälle tai muulle läheiselle, jotta saat purettua oman hädän ja pelon tunteesi.

– Että pystyisi lapsen ottamaan sellaisenaan vastaan ja itse olemaan mahdollisimman rauhallisesti, että nyt ei ole mitään hätää.

Alla olevalla videolla keskustellaan siitä, mitä pitäisi tehdä, jos lapsi kiusaa toista. Juttu jatkuu videon alla.

Lapsi kiusaa - miten käsitellä asiaa? 6:37
Huomenta Suomen vieraana Helsingin yliopiston erityispedagokiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara.

Katko huhuilta siivet, jos mahdollista

Lapsen kanssa on hyvä käsitellä asiaa, ikätaso huomioiden. Kysy ja kuulostele, millaisia ajatuksia lapsella on: Mitä hän haluaa ehkä kertoa? Mitä kaikkea hän siellä näki ja koki ja kuuli?

Traagisten tapahtumien yhteydessä saattaa liikkeellä olla monenlaisia tarinoita ja huhuja siitä, mitä tapahtui. Kuulopuheet voivat esimerkiksi levitä kaverilta toiselle.

Puusniekka kehottaa oikaisemaan lapselle syntyneitä vääriä käsityksiä, jos vanhemmalla on faktaa tapahtuneesta. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, esimerkiksi silloin, jos tietoa tapahtuneesta on saatavilla vähän.

– Ehkä tänään kannattaa mennä lapsen ehdoilla, kuulostella, miten lapsi haluaa olla. Ole lähellä ja anna mahdollisuus keskusteluun ja ota lapsi kainaloon, Puusniekka miettii.

Älä lietso pelkoa

Kerro lapselle tosiasiat rehellisesti, mutta älä lietso pelkoa ja epävarmuutta. Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sen enemmän mielikuvitus saattaa täyttää aukkoja ja se saattaa olla pahempaa kuin se että kerrotaan faktat.

– Tärkeää on kuunnella, mitä lapsi tapahtuneesta ajattelee. Aikuinen pystyy omalla elämänkokemuksellaan paljon rauhoittamaan lasta.

Vanhemman ei tarvitse olla kaikkitietävä.

– Lapsen kysymyksiin voi hyvin myös vastata, että mä en tiedä. 

Muistuta tosiasioista

Kouluammuskelun kaltainen traaginen tapahtuma voi herättää lapsessa sen ajatuksen, että voisiko tällaista sattua omassakin koulussa. 

Puusniekka kehottaa kertomaan pienelle, että tällaiset tapahtumat ovat äärimmäisen harvinaisia ja että koulussa on aina paljon aikuisia, jotka tekevät kaikkensa, että lapset ovat turvassa.

Ylläpidä rutiineja

Rutiinien ylläpito on myös tärkeää. Puusniekka muistuttaa, että tavalliset asiat tuovat turvaa.

– Jos illalla on treenit ja jos lapsesta vain tuntuu siltä, niin sekin luo turvaa, että tekee asioita, joita tekee tavallisena tiistaina.

Lapset ovat erilaisia

Puusniekka muistuttaa, että lapsia on erilaisia. Kaikki lapset eivät reagoi järkyttäviin uutisiin samalla tavalla. Onkin tärkeää tuntea oma lapsi ja tämän tavat reagoida. Toinen saattaa mennä pahasti tolaltaan ja toinen voi ohittaa koko jutun jäämättä sen kummemmin murehtimaan.

Puusniekka muistuttaa, että yleensä vanhempi on lapsensa paras asiantuntija. Paljon vaikuttaa se, millainen lapsi on luonteeltaan, että onko hän muutenkin huolestuvaa sorttia.

– Silloin on tietysti ymmärrettävää, että menee hetki, että hän pääsee tästä yli.

Mikäli lapsi reagoi univaikeuksin, voi isollekin lapselle ihan hyvin sanoa, että voit tulla viereen nukkumaan, jos pelottaa.

– Että millä keinolla siinä hetkessä sitä turvaa vaan saa lapselle luotua.

Lapsi voi reagoida myös oudosti

Puusniekka muistuttaa, että lapsi voi reagoida järkyttäviin asioihin tavalla, joka voi aikuisesta tuntua oudolta. Lapsi voi hämmentyneenä nauraa tai heittää vitsiä.

– Se voi aikuisesta tuntua siltä, että ethän sinä näin vakavaan asiaan voi suhtautua tällä tavalla.

– Olisi tärkeää yrittää muistaa, että hän on lapsi ja tämä on lapsen käsityskyvylle niin outo juttu, että tuo on hänen reaktionsa.

Anna lapselle aikaa. Älä lähde sättimään tai syyttelemään lasta tämän reaktiosta. Ole ymmärtäväinen ja kerro lapselle, että näet, että tämä tilanne hämmentää häntä.

– Varsinkin ensireaktiot voivat olla aikuisen näkökulmasta hämmentäviä.

Malttia mediaseurannan kanssa

Kouluammuskelun kaltaisista traagisista tapahtumista uutisoidaan paljon ja sisältöä saattaa tulla joka tuutista jatkuvalla syötöllä.

Puusniekka kehottaa rajaamaan mediasisältöjen seurantaa. Kouluikäiselle voi sanoa, että voi olla hyvä, ettei ihan koko ajan katso kaikkea aiheeseen liittyvää.

Myös vanhempien itsensä olisi hyvä muistaa tämä ohje. Nykyään ei tietenkään kaikkea sisältöä voi rajata pois noin vain, mutta vähän pitää jonkin maltin siinä.

Oma puhelin kannattaa myös välillä laittaa pois ja olla lapsen kanssa korostuneesti. Ettei jokainen vain yksin kökötä oman ruutunsa äärelle traagisen tapahtuman äärellä.

– Kannattaa nuorellekin sanoa, että kannattaa suojata itseään, ettei katso ihan kaikkea.

Menneet traumat voivat nousta pintaan

Puusniekan mukaan on hyvä ottaa huomioon sekin, että kouluampumisen kaltainen tragedia voi nostaa lapsen tai nuoren mielessä pintaan jotain vanhoja vaikeita kokemuksia.

– Se ei suoranaisesti liity tähän, mutta se saattaa muistuttaa jostain aiemmasta.

Samoin voi käydä yhtä lailla käydä vanhemmallekin. Aikuisen oma kokemuskin voi nousta pintaan tuollaisesta.

Puusniekka muistuttaa, että myös vanhempien on tärkeää muistaa huolehtia itsestään. Näistä on jälleen hyvä muistaa puhua muiden aikuisten kanssa, jotta tunteet saa käsiteltyä enemmin, ettei lasten kanssa käsittelisi näitä.

Kun vanhempien tuki ei riitä

Jos lapsen oirehdinta on voimakasta tai jatkuu pitkään, on syytä kääntyä ammattiavun puoleen. Jos lapsi ei esimerkiksi pysty nukkumaan tai on kovasti koko ajan itkuinen, ahdistunut tai ei pysty tai suostu menemään kouluun, näihin kannattaa mahdollisimman pian kysyä koulun ammattilaisilta apua. 

– He ovat tässä nyt ehkä se helpoin taho ottaa yhteyttä. Mutta toisaalta myös psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskuksissa tarjoavat apua, Puusniekka miettii.

Tukea koululta ja kavereilta

Puusniekka sanoo, että koulukin varmasti tarjoaa mahdollisuuksia keskustella lapsen kanssa vaikeista asioista.

– Varsinkin kun tämä nyt on koulukontekstissa tapahtuvaa, uskon, että jokaisessa Suomen koulussa mietitään, miten tätä asiaa pitäisi käsitellä.

Toiset oppilaat ja kaverit voivat hekin auttaa lasta toipumaan järkyttävästä kokemuksesta. Samoja asioita kokeneet lapset voivat kenties saada toisistaankin turvaa ja lohtua.

MLL muistuttaa, että myös heillä on apua saatavilla, niin lapsille kuin vanhemmille.

– Ennemmin vanhempanakin kysyy tukea ja apua, jos jää jotain miettimään, että onko lapsen oirehdinta normaalia. Kannattaa ehdottomasti kysyä ja pohtia kuin jäädä itse miettimään.

Katso myös video: Toimi näin, jos lapsi on nähnyt raa'an videon tai muutoin törmännyt järkyttävään aiheeseen netissä

Toimi näin, jos lapsi on nähnyt raa'an videon tai muutoin törmännyt järkyttävään aiheeseen 2:29
Lähteet: Terveystalo, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset Ry

Lue myös:

    Uusimmat