Kouluväkivalta on lisääntynyt: "Resurssit eivät riitä"

Vantaan eilinen kouluampuminen on uusi lenkki Suomen koulusurmien surullisessa ketjussa. 

Asian ytimessä -ohjelmassa vieraillut Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertovat, että kouluissa on varauduttu etukäteen uhkatilanteisiin. 

Vastaavien tapauksien enneltaehkäisy on varautumisesta huolimatta haastavaa.

– Ongelma onkin, että resurssit eivät riitä. Yhteiskunnassa on jotain pielessä, että tilanteet pääsevät kärjistymään näin voimakkaasti. Lain näkökulmasta ja opettajien edunvalvonjana toivon vahvasti, että viestejä ymmärretään – tarvitsemme riittävästi resursseja, aidosti koulutettuja opettajia riittävästi, moniammatillista tukea ja pieniä ryhmiä, Murto painottaa. 

Varautumista harjoiteltu käytännössä

Poliisi on jo vuonna 2011 laatinut Suomen kouluille kattavan ohjeistuksen koulu-uhkauksia varten. 

Poliisihallitus käykin nyt läpi aiempia ohjeistuksia ja selvittää, millä tavalla Vantaan tapauksesta voidaan ottaa opiksi ja toimintaa parantaa. 

– Ohjetta täytyy päivittää yksityiskohtien osalta. Aiemmista tapauksista on otettu opiksi. Poliisi on kaiken tukensa antanut oppilaitoksille ja valmistellut henkilökuntaa siihen, jos tällaista tapahtuu, Arvelin kertoo. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vahvistaa, että uhkaaviin tilanteisiin kouluissa on valmistauduttu myös käytännön tasolla.

– On laadittu erilaisia turvallisuussuunnitelmia ja harjoiteltu varautumista myös käytännössä, Murto kertoo. 

Lue myös: Opetus jatkui Viertolan koulussa tänään – tällainen päivä oli

Kouluväkivalta lisääntynyt – julkiset tapaukset vain jäävuoren huippu 

Murron mukaan kouluväkivalta on lisääntynyt viime vuosien aikana. 

– Väkivalta ja erilaiset häiriökäyttäytymiset ovat lisääntyneet, Murto vahvistaa. 

Vantaan kouluampumisesta epäilty 12-vuotias poika on kuulusteluissa kertonut joutuneensa kiusaamisen kohteeksi ja tämä tieto on myös vahvistunut poliisin esitutkinnassa. 

– Koulukiusaaminen motiivina on aika tyypillinen vakavien kouluampumisten motiivi, Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski sanoo. 

Murron mukaan kaikki kiusaamistapaukset eivät välttämättä tule edes opettajien tietoon. 

– Kiusaamista esiintyy sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajalla. Niihin pyritään puuttumaan, mutta opettajillakaan ei välttämättä ole resursseja puuttua ja saada tietoa, Murto sanoo. 

Kiilakoski huomattaa, että julkisuuteen tulevat kouluväkivaltatapaukset ovat vain "jäävuoren huippu".  

– Tällaiset tapaukset, jotka tulevat julkisuuteen, ovat raakoja väkivallan tekoja. Kouluterveyskyselyn mukaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat noin 20 prosenttia pojista. Väkivaltatapauksia voi olla monenlaisia – lyömisiä, potkimisia tai puremisia, Kiilakoski sanoo. 

Lue myös: "Poika kertoi katuvansa tekoa" – poliisi kertoo MTV:lle epäillyn kuulusteluista, poika ei ole saanut tavata läheisiään

Poliisille uusia tapauksia viikottain

Poliisin tietoon tulee viikottain noin puolikymmentä vakavampaa kouluväkivaltaan liittyvää tapausta.

– Juuri näitä erilaisia uhkauksia, joiden taustat pitää selvittää. Joissa puhutaan vakavasta väkivallasta tai siihen viitataan, Arvelin selventää. 

 Poliisi on Vantaan kouluampumistapauksen jälkeisenä päivänä saanut lukuisia perättömiä kouluihin kohdistuvia uhkauksia. 

– Se työllistää poliisia tarpeettomasti, koska näiden asioiden kanssa ei lasketa leikkiä, Arvelin huomauttaa. 

Lue lisää: Kouluissa lukuisia perättömiä uhkauksia ympäri Suomen – poliisi vetoaa ihmisiä lopettamaan

Lue myös: Vantaan tragedia muistuttaa Suomen ensimmäistä kouluampumista