Koulujen turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia on yritetty parantaa monin tavoin aiempien koulutragedioiden jälkeen, mutta toimet eivät tunnu riittävän.
Vantaan eilinen kouluampuminen on uusi lenkki Suomen koulusurmien surullisessa ketjussa.
Asian ytimessä -ohjelmassa vieraillut Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertovat, että kouluissa on varauduttu etukäteen uhkatilanteisiin.
Vastaavien tapauksien enneltaehkäisy on varautumisesta huolimatta haastavaa.
– Ongelma onkin, että resurssit eivät riitä. Yhteiskunnassa on jotain pielessä, että tilanteet pääsevät kärjistymään näin voimakkaasti. Lain näkökulmasta ja opettajien edunvalvonjana toivon vahvasti, että viestejä ymmärretään – tarvitsemme riittävästi resursseja, aidosti koulutettuja opettajia riittävästi, moniammatillista tukea ja pieniä ryhmiä, Murto painottaa.
Varautumista harjoiteltu käytännössä
Poliisi on jo vuonna 2011 laatinut Suomen kouluille kattavan ohjeistuksen koulu-uhkauksia varten.
Poliisihallitus käykin nyt läpi aiempia ohjeistuksia ja selvittää, millä tavalla Vantaan tapauksesta voidaan ottaa opiksi ja toimintaa parantaa.
– Ohjetta täytyy päivittää yksityiskohtien osalta. Aiemmista tapauksista on otettu opiksi. Poliisi on kaiken tukensa antanut oppilaitoksille ja valmistellut henkilökuntaa siihen, jos tällaista tapahtuu, Arvelin kertoo.
7:59
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vahvistaa, että uhkaaviin tilanteisiin kouluissa on valmistauduttu myös käytännön tasolla.
– On laadittu erilaisia turvallisuussuunnitelmia ja harjoiteltu varautumista myös käytännössä, Murto kertoo.
Lue myös: Opetus jatkui Viertolan koulussa tänään – tällainen päivä oli
Kouluväkivalta lisääntynyt – julkiset tapaukset vain jäävuoren huippu
Murron mukaan kouluväkivalta on lisääntynyt viime vuosien aikana.
– Väkivalta ja erilaiset häiriökäyttäytymiset ovat lisääntyneet, Murto vahvistaa.
Vantaan kouluampumisesta epäilty 12-vuotias poika on kuulusteluissa kertonut joutuneensa kiusaamisen kohteeksi ja tämä tieto on myös vahvistunut poliisin esitutkinnassa.
– Koulukiusaaminen motiivina on aika tyypillinen vakavien kouluampumisten motiivi, Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski sanoo.
Murron mukaan kaikki kiusaamistapaukset eivät välttämättä tule edes opettajien tietoon.
– Kiusaamista esiintyy sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajalla. Niihin pyritään puuttumaan, mutta opettajillakaan ei välttämättä ole resursseja puuttua ja saada tietoa, Murto sanoo.
Kiilakoski huomattaa, että julkisuuteen tulevat kouluväkivaltatapaukset ovat vain "jäävuoren huippu".
– Tällaiset tapaukset, jotka tulevat julkisuuteen, ovat raakoja väkivallan tekoja. Kouluterveyskyselyn mukaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat noin 20 prosenttia pojista. Väkivaltatapauksia voi olla monenlaisia – lyömisiä, potkimisia tai puremisia, Kiilakoski sanoo.
Lue myös: "Poika kertoi katuvansa tekoa" – poliisi kertoo MTV:lle epäillyn kuulusteluista, poika ei ole saanut tavata läheisiään
Poliisille uusia tapauksia viikottain
Poliisin tietoon tulee viikottain noin puolikymmentä vakavampaa kouluväkivaltaan liittyvää tapausta.
– Juuri näitä erilaisia uhkauksia, joiden taustat pitää selvittää. Joissa puhutaan vakavasta väkivallasta tai siihen viitataan, Arvelin selventää.
Poliisi on Vantaan kouluampumistapauksen jälkeisenä päivänä saanut lukuisia perättömiä kouluihin kohdistuvia uhkauksia.
– Se työllistää poliisia tarpeettomasti, koska näiden asioiden kanssa ei lasketa leikkiä, Arvelin huomauttaa.