"Koulumurhaskenessä" käytävä keskustelu voi olla makaaberiakin, sanoo asiantuntija.
Koulu-uhkauksia tulee viikoittain poliisin tietoon. Tarkempi luku pyörii vuosittain 60–100 välillä, sanoo poliisioikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Henri Rikander Huomenta Suomessa.
Tyypillisesti kyse on vain kiusanteosta. Uhkailija haluaa nähdä, mitä uhkailun jälkeen tapahtuu.
Vuodessa vakavampia koulu-uhkauksia on kymmenkunta, Rikander arvioi.
– Näissä tapauksissa on elementtejä edetä vakavampaan tekoon. Poliisi on niitä erittäin ansiokkaasti saanut torpattua, Rikander kertoo.
Tuore esimerkki tästä on Vaasan kouluiskun valmistelusta epäillyn naisen vangitseminen. Tapauksesta voit lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lue myös: Tähän kouluun 23-vuotias vaasalaisnainen suunnitteli iskua
MTV:n tiedot: 23-vuotiaan naisen epäilty kouluiskukohde oli Vaasan ulkopuolella
Poliisi sai Vaasan kouluiskusta epäillyn kiinni tunnin sisällä nettivinkin saamisesta
"Makaabereita piirteitä"
Koulu-uhkauksien yhteydessä on Rikanderin mukaan tärkeää, että kanssayhteisö eli usein oppilaat tunnistavat, että uhkailu ei ole hyväksyttävää toimintaa ja vinkkaavat siitä virkavallalle.
Rikanderin mukaan kouluampujien taustoista tavanomaisesti löytyy mielenterveysongelmia, tuen puutetta ja hyvin usein kiusaamista. Tyypillisesti vähintään osa motiivia on kosto.
– Koulusurmaskenessä keskustellaan ja osa kannustaa tekemään tekoja. Siinä on makaabereita piirteitä, Rikander sanoo.
