Asiantuntija tietää, mitä "koulumurhaskenessä" puhutaan

Koulu-uhkauksia tulee viikoittain poliisin tietoon. Tarkempi luku pyörii vuosittain 60–100 välillä, sanoo poliisioikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Henri Rikander Huomenta Suomessa.

Tyypillisesti kyse on vain kiusanteosta. Uhkailija haluaa nähdä, mitä uhkailun jälkeen tapahtuu.

Vuodessa vakavampia koulu-uhkauksia on kymmenkunta, Rikander arvioi.

– Näissä tapauksissa on elementtejä edetä vakavampaan tekoon. Poliisi on niitä erittäin ansiokkaasti saanut torpattua, Rikander kertoo.

Tuore esimerkki tästä on Vaasan kouluiskun valmistelusta epäillyn naisen vangitseminen. Tapauksesta voit lukea lisää alla olevista linkeistä.

Lue myös: Tähän kouluun 23-vuotias vaasalaisnainen suunnitteli iskua

MTV:n tiedot: 23-vuotiaan naisen epäilty kouluiskukohde oli Vaasan ulkopuolella

Poliisi sai Vaasan kouluiskusta epäillyn kiinni tunnin sisällä nettivinkin saamisesta

"Makaabereita piirteitä"

Koulu-uhkauksien yhteydessä on Rikanderin mukaan tärkeää, että kanssayhteisö eli usein oppilaat tunnistavat, että uhkailu ei ole hyväksyttävää toimintaa ja vinkkaavat siitä virkavallalle.

Rikanderin mukaan kouluampujien taustoista tavanomaisesti löytyy mielenterveysongelmia, tuen puutetta ja hyvin usein kiusaamista. Tyypillisesti vähintään osa motiivia on kosto.

– Koulusurmaskenessä keskustellaan ja osa kannustaa tekemään tekoja. Siinä on makaabereita piirteitä, Rikander sanoo.

Mitä Vantaan tapaukseen tulee, on vielä liian aikaista sanoa, onko epäilty saanut vaikutteita muista kouluampumisista tai onko hän ollut osa "koulusurmaskeneä", Rikander sanoo .

Vantaalaiskoulun oppilaan äiti muistuttaa iloitsemaan arjen hetkistä.

Hyvin usein koulusurmaajien henkilöhistoriasta löytyy seikkoja, joiden perusteella voidaan sanoa, että jotain olisi pitänyt tehdä toisin. Tärkeää on kuitenkin huomata, etteivät koulusurmaajia mahdollisesti yhdistävät tekijät ole ennusteita, Rikander muistuttaa.

– Emme voi niiden perusteella sanoa, että jos on tiettyjä piirteitä, tulee henkilöstä koulusurmaaja.

Rikander korostaakin, että kouluturvallisuutta voidaan fyysisen turvallisuuden lisäksi tarkastella psyykkisen, sosiaalisen ja pedagogisen turvallisuuden kautta.

– Ettei kukaan tulisi kiusatuksi tai syrjätyksi, vaan pystyisi koettelemaan omaa unelmaansa turvallisessa ympäristössä.

Vantaan kouluampumisessa kuoli yksi ja haavoittui kaksi 6. luokkalaista. Sekä uhrit että epäilty ovat 12-vuotiaita. Lisää aiheesta voi lukea alla olevista linkeistä.

Lue myös: Vanhemmat saivat tiedon Vantaan tapahtumista WhatsAppista

Näin puhut kouluampumisesta lapsen kanssa: "Kouluikäinen lapsi erittäin todennäköisesti törmää tähän asiaan joka tapauksessa"

MTV:n tiedot: Vantaan kouluampuja tuli luokkaan kasvomaski ja kuulosuojaimet päässään – ensiksi ammuttu poika kuoli heti

Poliisi päässyt kuulemaan Vantaan kouluampumisesta epäiltyä – eloon jääneiden uhrien vammat erittäin vakavia

Kosovon ulkoministeriö: Toinen loukkaantuneista on kosovolainen tyttö

Vanhemmat kertoivat lasten hädästä Vantaan kouluampumisen jälkeen

Vantaalaisäiti ampumatapauksesta: Pitää tapahtua hyvin ikävää, että ihmiset avaavat silmät

Poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki: "Jonkinlaista suunnitelmallisuutta teolle on ollut".