Hirveä havainto suomalaislasten sanavarastosta: Opettaja, mikä on "oja"?

– Jos koulussa vaikka luemme tekstiä, […] niin huomaan selittäväni sanallisissa esimerkeissä, että tässä puhutaan tukeista ja savotasta ja täällä on tällaisia maanviljelystermejä, Bonsdorff sanoo.

Vakkilainen kuvailee nuorten altistuvan nykyään päivittäin "ihan erilaisille teksteille kuin aikaisemmin". 

Opettajien työaikaa kuluu siihen, että ennen kuin päästään itse asiaan, joudutaan paikkaamaan aiemmin syntyneitä osaamisaukkoja. 

"Niin paljon sirkushuveja, ettei tarvitse vaivautua"

Pisa-tulosten heikkenemistä ei Bonsdorffin mukaan voi typistää S2-oppilaiden eli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kasvusta johtuvaksi.

– Se ei todellakaan selitä niitä pelkästään. Toki on tosi huolestuttavaa, että toisen sukupolven maahanmuuttajista aika iso osa sijoittuu pariin heikoimpaan neljännekseen lukioita, ja siinä kyllä systeemi on epäonnistunut kielen opettamisessa, Bonsdorff sanoo.

– Mutta kyllä tämä on koko yhteiskunnan ongelma. Nythän kävi ilmi, että sosioekonomisesti pärjäävien perheiden lapset ovat pudottaneet tasoaan huomattavasti. Ja se on viitsimättömyyttä – ei tarvitse. Meillä on niin paljon turvaa ja leipää ja sirkushuveja, että meidän ei tarvitse vaivautua, Bonsdorff selittää.

Sirkushuveilla Bonsdorff viittaa puhelimiin ja someen.

– Juuri näitä nopeita palkintoja erilaisista algoritmeista.

Vakkilainen tunnistaa saman ilmiön.

– Sellainen perustyön tekeminen, sinnikkyys, ponnistelu, pinnistely… Ehkä koetaan, että sillä ei ole niin väliä, kun tulokset saadaan niin nopeasti vaikka laskimista. Ei "tarvitse" esimerkiksi päässälaskutaitoa, vaikka se olisi ihan oleellista kuitenkin, Vakkilainen sanoo.

Katso koko haastattelu jutun alusta tai MTV Katsomosta.

3:36Suomen Pisa-tulokset heikkenivät taas

Lue myös: Karu arvio julki: Nuorten osaamisen lasku voi maksaa Suomelle miljardeja