Jaakko Loikkanen arvioi tulevaisuuden drooniuhkaa | MTV Uutiset
Jaakko Loikkanen: Viranomainen ei voi tulla jokaisen sängyn laidalle kertomaan, mitä tehdä – yksi keskeinen puute tiedotuksessa
5:22MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen muistuttaa, että tilanne olisi voinut edetä toisellakin tapaa.
Julkaistu 15.05.2026 18:58
Johanna Pakarinen
MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö analysoi perjantain droonitapahtumia ja tilanteen viestintää.
Droonihälytys herätti perjantaiaamuna Uudenmaan asukkaat ja viranomaiset. MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen arvioi perjantaiaamun poikkeuksellisuutta verrattuna edellisiin droonitapauksiin Suomessa.
– Kun aiemmin Kymenlaakson ja Kouvolan kohdalle tuli drooneja, oli kyse pienemmistä drooneista, joissa oli vähemmän räjähdekuormaa. Silloin kuvailtiin suurinpiirtein niin, että sen tyyppinen drooni voisi omakotitaloon osuessaan hävittää sen.
0:18Puolustusvoimien hävittäjät nousivat perjantaiaamuna ilmaan.
Loikkanen arvelee, että yhtä suuria drooneja ei ilmeisesti ole aiemmin ollut uhkana Suomen alueella.
– Jos ja kun nyt oli kyse aiempaa isommista drooneista, joissa on suurempi räjähdekuorma, niin on selvää, että silloin vaara on myöskin suurempi.
Puolustusvoimat kertoi, miksi droonintorjuntaoperaatio oli aiempaa mittavampi ja ilmatila päätettiin sulkea
Tiedotustilaisuudessa ei perjantai-iltapäivään mennessä ole vielä kerrottu, kuka Suomea varoitti drooneista.
– Lienee selvää, että Ukraina tavalla tai toisella on suoraan varoittanut Suomea ja muita liittolaisia pitääkseen suhteita yllä tukijoihinsa. Tätä ei ole kuitenkaan siis sanottu, Loikkanen kertoo.
10:39Supernanny Pia Penttalan vinkit: Näin puhut lapselle drooneista ja vaikeista aiheista.
Kriittisiä kysymyksiä viestinnästä
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tiedottaminen pitäisi jatkossa hoitaa paremmin. Orpon mukaan viranomaisten ensiviestintä jätti useita kysymyksiä auki. Tilanne on hänen mukaansa syytä perata ja katsoa, miten ensi kerralla viranomaisviestintä vastaisi vielä paremmin kansalaisten kysymyksiin.
– Keskeisimmät vaatimukset liittyvät tekstiviestipohjaiseen hälytys- ja tiedotusjärjestelmään. Tällä hetkellä arvio on ollut, että sellainen saataisiin käyttöön vuonna 2027. Nyt sitten pääministerin ja muiden poliitikkojen suulla on sanottu, että se pitää saada käyttöön niin pian kuin mahdollista, Loikkanen sanoo.
Hän myös toteaa, että rahat siihen on jo olemassa ja kehitystyötä kiirehditään.
– Kriittisiä kysymyksiä voi kysyä myös siitä, että kello yhdeltä yöllä oli jo ensimmäinen tieto siitä, että tällainen tilanne on syntymässä. Aika nopeasti oli se tilannekuva siitä, että vaaraikkuna on noin kello neljän ja seitsemän välillä, niin miksi sitä ei kerrottu heti.
Loikkanen ihmettelee myös sitä, miksi ei kerrottu tilanteen todennäköisesti kestävän todennäköisesti muutaman tunnin ajan.
– Se olisi ehkä helpottanut organisaatioita ja ihmisiä suunnittelemaan sitä omaa varautumista ja toimintaansa, Loikkanen sanoo.
Vaaratiedote mahdollisesta vaarallisesta droonista annettiin perjantaina aamuneljän aikaan Uudellamaalla. Vaaratiedotteessa kerrottiin Puolustusvoimilta saadun uhka-arvion perusteella, että Uudenmaan alueelle voi suuntautua drooni. Alueen ihmisiä kehotettiin siirtymään sisätiloihin tai muuhun turvalliseen paikkaan. Vaara oli ohi kello 7 aikaan aamulla.
– Ehkä myös vähän annan kritiikkiä kritiikistä. Se liittyy siihen, että nyt joissakin kommenteissa ja jopa median pääkirjoituksissa on ollut sellainen sävy, että nyt jotenkin ihmiset olisi jätetty täysin oman onnensa nojaan tässä tilanteessa, Loikkanen ihmettelee.
Hän kertoo olevansa tästä eri mieltä ja sanoo vaaratiedotteen sanamuotojen olleen täysin selvät.
– Nyt jos vähän karrikoin, niin joistain kirjoituksista syntyi sellainen kuva, että riittävää olisi ollut se, että viranomainen tai maan hallitus olisi toimialakohtaisesti heti siinä aamun tunteina antanut ohjeita siitä, miten milläkin toimialalla kunkin yksilön pitää toimia. Kun samaan aikaan heidän huomionsa oli siinä, että miten saadaan Hornetit ja kopterit taivaalle ja torjutaan uhka niin hyvin kuin mahdollista.
Loikkanen kuitenkin myöntää, että viestintää olisi voitu parantaa.
– Olisi voitu viestiä nopeammin, tehokkaammin ja tarkemmin, mutta olen myös vähän kriittinen viranomaiskritiikkiä kohtaan. Kyllä jossakin määrin ihmisten ja organisaatioiden on pystyttävä itse arvioimaan näitä erilaisia tilanteita ja niiden vaatimia toimenpiteitä, ilman että viranomainen tai pääministeri tulee siihen sängynlaidalle kertomaan, että mitä juuri minun pitää tehdä.
6:05Näin vakavasti Puolustusvoimat suhtautui drooniuhkaan.
Tilanteen eteneminen ei ollut tiedossa
Loikkanen muistuttaa, että tilanne olisi voinut edetä toisellakin tapaa.
– Jos olisi käynyt niin, että drooni tai droonit olisivat osuneet vaikka rakennukseen pääkaupunkiseudulla, niin silloin kukaan ei olisi moittinut tiedotusta. Jos ei olisi annettu näitä vaaratiedotteita ja jotain olisikin tapahtunut, niin siitä se vasta show olisikin alkanut, Loikkanen sanoo.
Kaikki eivät saaneet tiedotetta. Tulevan viestintätekniikan kerrotaan lähettävän viestit kaikkiin puhelimiin ja monissa maissa tämä tekniikka on jo käytössä. Loikkasen mukaan uutta järjestelmää on syytä kiirehtiä.
– Maalaisjärjellä ajateltuna kyllä sitä voi ja täytyy kiirehtiä. Niitä on monessa maassa ja erityyppisiä, mutta se ei ole aivan rakettitiedettä tai kvanttiteknologiaa. Kyllä järjestelmä pitää saada aikaiseksi Suomen kaltaisessa maassa, jossa tekstiviesti on keksitty.
Loikkasen mukaan vaikuttaa siltä, että viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua voitaisiin parantaa.
– Niin kauan kuin Ukraina puolustautuu ja käy sotaa, oikeastaan kaikkien meidän muiden Euroopan maiden puolesta, niin tämäntyyppisiä tilanteita tulee. Kannattaa vaan jossain määrin varautua. Ei pidä turtua, mutta pitää varautua ja ymmärtää se, että näin voi käydä jatkossakin ja jossain vaiheessa vielä pahemmin, Loikkanen sanoo.
