Useita kertoja veritulppaan sairastunut Tuula Paakkari toivoo, että ihmiset tuntisivat tukoksille altistavat riskitekijät ja vaarasta kertovat oireet.
Espoolainen Tuula Paakkari, 62, sai ensimmäisen veritulpan vuonna 2002 ollessaan vasta nelikymppinen. Hän oli ollut polvileikkauksessa, jonka jälkeen pohkeessa alkoi tuntua omituista kiristävää pinkeyttä. Pian jalka alkoi mustua.
Ultraäänikuvassa veritulppaa ei näkynyt, mutta kun kipu ei kadonnut muutamassa kuukaudessa, Tuula hakeutui uudelleen lääkäriin. Tukos löydettiin, vaikkakin viiveellä. Sittemmin Tuula on oppinut tuntemaan kehonsa viestit ja hakeutumaan hoitoon ajoissa.
Tuo veritulppa ei nimittäin jäänyt viimeiseksi.
Lue myös: Tunnista salakavala veritulppa: "Joskus pidetään vain venähtämisvammana" – ensioireena jopa äkkikuolema
Viimeisin veritulppa aivoissa
Kului kuutisen vuotta ennen seuraavaa isompaa tukosta. Se syntyi maksan porttilaskimoon ja oireili aalloittaisena vatsakipuna, joka koveni koko ajan. Lopulta pahoinvointi yltyi oksenteluksi. Tukoksen toteamisen jälkeen Tuula oli kymmenen päivää sairaalassa, josta hän lähti pois pysyvän verenohennuslääkityksen kanssa.
Lääkitys ei estänyt veritulppaa uusiutumasta. Vuonna 2016 Tuula tunsi pohkeessaan valitettavan tuttuja oireita. Hoidosta huolimatta tuntemukset nousivat reiteen, nivusiin ja lopulta keuhkoihin asti. Hän oli keuhkoveritulpan ja keuhkokuumeen vuoksi sairaalassa kuusi viikkoa.
Viime syksynä Tuula hakeutui jälleen sairaalaan vatsaoireiden vuoksi. Syyksi paljastui ohutlaskimotukos. Parin viikon sairaalahoidon jälkeen Tuula pääsi kotiin. Muutaman päivän kuluttua hän heräsi keskellä yötä räjähtävään päänsärkyyn. Hän laittoi valot päälle, herätti nukkuvan miehensä ja tajusi, ettei nähnyt tätä kunnolla.
Mies lähti kiidättämään Tuulaa sairaalaan, jonne päästyään nainen voi niin pahoin, että oksensi. Hän ei muistanut lääkitystään eikä kissojensa nimiä. Diagnoosi, sinustromboosi, pelästytti. Tällä kertaa tukos oli syntynyt aivolaskimoon.
