Syy, johon kolme neljästä diabeetikosta kuolee – hälyttäviä muutoksia usein jo ennen diagnoosia

6:10
Uusi verianalyysi lupaa paljastaa sydämen iän ja riskin sairastua kansantauteihin – näin se toimii!

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Mutta tiesitkö, että myös suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin? Tänään 29.9. vietetään Maailman sydänpäivää.

Suomessa on arviolta 500 000 diabeetikkoa, joista valtaosa sairastaa kakkostyypin diabetesta. Yleinen kansantauti ei ole harmiton. Tyypin 2 diabetesta sairastava elää keskimäärin lyhyemmän elämän kuin ei-diabeetikko. Lisäksi sairaus heikentää elämänlaatua.

Kolme neljästä kakkostyypin diabetesta sairastavasta kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Yleisimpiä diabetekseen liittyviä sydän- ja verisuonisairauksia ovat:

  • sepelvaltimotauti
  • sydämen vajaatoiminta
  • alaraajojen valtimosairaus
  • verenpainetauti
  • eteisvärinä
  • aivoverenkiertohäiriöt

Diabeetikot sairastuvat 2–4 kertaa useammin johonkin sydän- ja verisuonisairauteen kuin ihmiset, joilla tautia ei ole.

Diabetekseen liittyvä sydänriskit on tiedetty jo pitkään, mutta Novo Nordiskin kyselytutkimuksen mukaan vain vajaa puolet suomalaisista tunnistaa vaaran. Erityisen ongelmallisena voi pitää sitä, että sekä kakkostyypin diabetes että sydän- ja verisuonisairaudet ovat usein oireettomia. Oman riskinsä sairastua diabetekseen voi selvittää tästä kyselystä.

Usein verisuonimuutoksia on jo ennen diabetesdiagnoosia

Tyypin 2 diabeteksessa elimistössä on paljon muutakin pielessä kuin pelkästään veren sokeripitoisuus, muistuttaa lääketieteen dosentti ja diabetologi Merja Laine

Korkean verensokerin taustalla on useita eri tekijöitä. Haima erittää tilanteeseen nähden liian vähän insuliinia ja likaa glukagonia, joka on insuliinin vastavaikuttaja. Maksan, suolistohormonien ja munuaisten glukoosintalteenotto on häiriintynyt. Lihaksen kyky käyttää glukoosia hyväksi on alentunut, ja rasva-aineenvaihdunnassa on häiriöitä.

Erityisesti rasva-aineenvaihduntaan tullut häiriö selittää sitä, miksi sydän- ja verisuonisairaudet ovat diabeetikoilla niin yleisiä. Tyypin 2 diabetes pitää lisäksi elimistössä yllä matala-asteista tulehdusta, johon myös edellä luetellut tekijät vaikuttavat.

Yleensä jo ennen diabeteksen diagnosoimista verisuonten seinämiin on päässyt muodostumaan haitallista LDL-kolesterolia ja muodostumaan verenkiertoa heikentäviä plakkeja. Jos plakki repeää ja elimistö alkaa korjaamaan vauriota, paikkaan saattaa syntyä tukos, joka voi aiheuttaa sydän- tai aivoinfarktin. 

– Tämä on myös yksi iso syy siihen, minkä takia diabetesta sairastavilla tavoitellaan matalampia arvoja LDL-kolesterolin suhteen verrattuna niihin ihmisiin, joilla ei ole diabetesta, Merja Laine sanoo.

Lihavuusepidemian hillitseminen ehkäisee diabetesta ja sen lisäsairauksia

Tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien taustalla vaikuttavat myös samat riskitekijät, kuten ylipaino ja lihavuus, metabolinen oireyhtymä, tupakointi, vähäinen fyysinen aktiivisuus, univaje sekä kohonnut verenpaine.

Tärkein tapa ehkäistä kansansairauksia sekä niiden lisäsairauksia olisi estää väestöä lihomasta. Vaikka perimä vaikuttaa sairastumisriskiin jonkin verran, ovat ylipaino ja lihavuus merkittävimpiä syypäitä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.

Työtä lihavuusepidemian kanssa riittää. Yli 30-vuotiaista suomalaisista enää vain neljännes on normaalipainoisia. Samalla tulevaisuuden aikuisissa tikittää kansanterveydellinen aikapommi. Vuonna 2019 joka neljäs poika ja joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Lihavista teini-ikäisistä yhdeksän kymmenestä on lihava myös aikuisena.

Elintapahoidon lisäksi tyypin 2 diabetesta sekä siihen liittyviä sydän- ja verisuonisairauksia hoidetaan lääkkeillä. 

Diabeteksen yleisimmät lisäsairaudet – pahentaa lähes mitä tahansa sairautta

Sydän- ja verisuonitautien lisäksi kakkostyypin diabeteksen tavallisia lisäsairauksia ovat:

  • retinopatia eli verkkokalvosairaus, joka voi johtaa jopa sokeutumiseen
  • munuaissairaudet
  • dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö
  • neuropatia eli hermomuutokset, jotka aiheuttavat muun muassa hankalahoitoisia kiputiloja
  • jalkaongelmat, jalkahaavat voivat johtaa alaraaja-amputaatioon
  • erektio-ongelmat

Diabetes näyttää myös altistavan monille suusairauksille, kuten parodontiitille.

– Lisäksi yleisesti ottaen voidaan sanoa, että diabetes tekee mistä tahansa sairaudesta vaikean ja hankalahoitoisemman, Laine sanoo.

Laine kuitenkin muistuttaa, että jo diabetekseen itsessään voi kuolla. Jos verensokeri on liian korkealla, se voi aiheuttaa elimistöön happomyrkytyksen eli ketoasidoosin. Ketoasidoosi on hoitamattomana tappava.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

OIKAISU 29.9.2020 klo 15.00: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin diabeetikon haima ei eritä liian vähän vaan liikaa glukagonia.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja