Jussi sai koronarokotteen jälkeen vakavia oireita eikä saa kakkospiikkiä vaikka haluaisi: "Joudunko aina maksamaan 200 euroa koronatestistä, kun haluan ravintolaan?"

2:23
Koronan sairastaneet ovat väliinputoajia, sillä he eivät välttämättä saa rokotetodistusta. Katso uutisjuttu aiheesta yltä.

Nelikymppinen Jussi sairasti koronan noin vuosi sitten lieväoireisena. Huhtikuussa hän sai ensimmäisen ja toistaiseksi myös viimeisen mRNA-pohjaisen koronarokotteensa. Perinnöllistä sydänvikaa sairastava mies uskoo, että rokote laukaisi hänellä rytmihäiriöiden sarjan. Nyt hän miettii, miten pääsee osallistumaan yhteiskunnan menoihin, kun lääkäreiden mielestä toisen rokotteen riski on liian suuri.

4:50
Millainen on vakava koronarokotteen haittavaikutus? Ylilääkäri vastaa kysymyksiin.

Ensimmäisen koronarokotteen Jussi sai huhtikuussa. Rokotustilanne sujui hyvin, mutta noin viikkoa myöhemmin alkoivat voimakkaat rytmihäiriöt. Jussi uskoo, että ne aiheutuivat koronarokotteesta. Jussilla on perinnöllinen sydänsairaus ja tätä hoitamaan asennettu tahdistin. Jussi ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään terveystietojen arkaluontoisuuden vuoksi. 

Jussi kertoo, että noin viikko koronarokotteen ottamisen jälkeen tahdistin aktivoitui ensimmäistä kertaa.

– Tuli sähköinen myrsky, joksi kutsutaan sitä, kun rytmihäiriöitä tulee paljon kerralla. Niitä tuli ensin yhtenä päivänä, ja ihmettelin, että mitäs nyt. Seuraavana päivänä niitä tuli taas.

Jussi otti yhteyttä sairaalaan, josta häntä ohjeistettiin hakeutumaan jatkotutkimuksiin.

Aluksi yhteys rokotteeseen kiellettiin

Jussin mukaan äkillisten rytmihäiriöiden mahdollinen yhteys koronarokotteeseen kiellettiin aluksi täysin. Rytmihäiriöiden seurantaa kuitenkin jatkettiin ja Jussi otti eri yhteyksissä esille epäilynsä siitä, että häiriöt johtuivat koronarokotteesta.

Viimeisimpien hoitokontaktien aikana Jussi viittasi vielä kerran epäilyynsä koronarokotteen roolista tapahtumiin ja pyysi, että epäilys yhteydestä kirjattaisiin hänen potilastietoihinsa. Hoitaja kirjasi tiedon ja pyysi kardiologia tutkimaan asiaa hieman enemmän.

– Olo rauhoittui ja vointi parani. Parin viikon kuluttua minulle ilmoitettiin, että rytmihäiriöt saattoivat liittyä koronarokotukseen. Kardiologi ja infektiotautilääkäri olivat tutkineet tapaustani ja nyt papereissa lukee, että asiat saattavat liittyä toisiinsa, että sitä ei poissuljeta.

Jussi itse on vakuuttunut yhteydestä.

– Minulle se on ainoa selitys, koska vointini ennen rokotusta oli ollut hyvä eikä ollut mitään viitteitä sydämen toiminnan häiriöistä. Mikään ei myöskään ollut muuttunut elämäntavoissa, työssä tai perhe-elämässä. Oireet alkoivat yllättäen ja ne myös loppuivat yllättäen.

Toista rokoteannosta ei suositella

Kun mahdollinen sitten yhteys todettiin, lääkärit ilmoittivat, ettei Jussin tule nykyisessä pandemiatilanteessa ottaa toista rokotetta.

– Lääkärit katsoivat, että vuosi sitten sairastettu korona ja keväällä otettu yksi rokote antavat sellaisen suojan, että jos rytmihäiriöillä ja rokotteella kuitenkin on syy-yhteys, tässä tilanteessa ei ole syytä ottaa riskiä ottamalla toinen rokote.

Koronapandemian alussa Jussi vietti perussairautensa takia hyvin rajoitettua elämää. Hän oli etätöissä ja vältti muutenkin liikkumista kodin ulkopuolella.

– Silloin ei oikein tiedetty, miten tauti kohtelee sydänsairaita. Olen ollut hyvin eristyksissä periaatteessa ensimmäisen vuoden ja odotin kovasti, että rokote avaisi minulle taas ovet maailmaan. Odotin, että voin taas käydä kaupassa, mennä, tulla ja harrastaa rokotesuojan avulla.

Jussilla ei ole tietoa siitä, ovatko koronarokotteet aiheuttaneet mahdollisia rytmihäiriöitä muilla.

– Sain lääkäreiltä huonosti tietoa. Oli työn ja tuskan takana, että asiaa alettiin edes tutkia mahdollista syy-yhteyttä. Se lähtökohtaisesti kiellettiin. Itse olen lukenut, että rytmihäiriöitä voi olla, mutta ne eivät ole yleisimmästä päästä.

Seurauksena testipakko sosiaalisiin menoihin?

Jussi käy jo lähitöissä ja on alkanut muutenkin liikkua ihmisten ilmoilla. Nyt häntä mietityttää, miten mahdollinen koronapassi vaikuttaisi hänen, vain yhdesti rokotetun henkilön, mahdollisuuksiin osallistua erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin.

– Jos minulla ei ole mahdollisuutta ottaa toista rokotetta, miten se vaikuttaa minuun? Onko minulla mahdollisuutta saada esimerkiksi jonkinlainen poikkeuslupa lääkäriltä, vai joudunko aina maksamaan 200 euroa koronatestistä, kun haluan mennä vaikkapa ravintolaan, tai minne ikinä, Jussi kysyy.

Tällä hetkellä esimerkiksi matkustamiseen monissa maissa tarvittavan koronatodistuksen saa vain kahdella koronarokotuksella. Vaikka sairastetun koronan ja yhden rokotteen katsotaankin antavan samanlaisen suojan, ei koronatodistusta näille ihmisille ole toistaiseksi olemassa.

Jussille ajatus rokotepassista onkin vaikea.

– Se asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Eikä pelkästään taloudellisesti: vaikka minulla olisi varaa maksaa testit, joutuisin aina säätämään testiaikoja, että voisin käydä esimerkiksi konsertissa tai ravintolassa 48 tai 72 tuntia voimassa olevalla todistuksella negatiivisesta koronatestistä.

Pattitilanteessa oleville halvemmat tai ilmaiset testit?

Nyt Jussin perheellä on suunnitteilla ulkomaanmatka. Jussin vaimo on kahdesti rokotettu ja pääsee matkalle ilman testiä, mutta Jussilta itseltään testi nykysysteemillä vaaditaan.

– Hyväksyn sen, koska matkustaminen on vapaaehtoista ja oma valinta. Mutta jos vaatimus koronatestistä ulottuisi siihen, että minun pitäisi ravintolaan, teatteriin, konserttiin tai mennessä käydä testissä aina, yhteiskunta voisi järjestää minunkaltaisteni testauksen eri tavalla.

– Meillä voisi olla halvemmat tai ilmaiset ja nopeammat testit. Kulttuurielämään osallistumiseen pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Jussi katsookin, että jonkinlainen ratkaisu pattitilanteeseen pitäisi keksiä, jos koronapassiin mennään.

– Tilanteeseen pitäisi saada selkeys, enkä minä varmastikaan ole ainoa. Tilanne ei ole minun aiheuttamani enkä voi tehdä asialle yhtään mitään enkä muuttaa sitä.

–Tai tietysti voisin ottaa kakkosrokotteen, mutta sitä ei lääkäri suosittele eikä kokemukseni viime kerrasta siihen yhtään houkuttele.

THL: MRNA-rokotteilla on todettu sydänoireita

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek vahvistaa, että mRNA-rokotteisiin on yhdistetty sydämen toimintaan liittyviä haittavaikutuksia. Jussin tapaukseen yksittäisellä tasolla hän ei ota kantaa. 

– MRNA-rokotteilla on todettu sydänlihaksen tulehduksia ja sydänpussin tulehduksia, tosin hirveän harvinaisia. Myös muita sydänperäisiä oireita saattaa olla, Nohynek sanoo MTV Uutisille. 

Nohynekin mukaan ratkaisuna tapauksissa, joissa oireita on tullut, saattaa olla rokotteen vaihtaminen. 

– Voisi ajatella, että ihminen saisi kokonaan toista rokotetta, jolla samoja haittavaikutuksia ei ole todettu. 

Nohynek muistuttaa kuitenkin, että päätökset ovat aina yksilöllisiä ja ne tehdään tapauskohtaisesti. 

– Päätöksissä punnitaan aina rokotteen tuoma hyöty ja haita ja verrataan sitä mahdollisesti koronan sairastamisen haittoihin. Lopullinen päätös syntyy yleensä hoitavan lääkärin kanssa, Nohynek sanoo. 

4:21
Voiko sydäntulehduksilla ja koronarokotteilla olla yhteys? Fimean ylilääkäri kertoo, mitä oireista tiedetään.

Rokotehaitoista tuhansia ilmoituksia

Jussi teki rytmihäiriöistään ilmoituksen lääkealan turvallisuuskeskus Fimealle toukokuun lopulla. Ilmoitus on vielä käsittelyssä. Samalla Jussi jätti myös korvaushakemuksen Lääkevahinkovakuutukseen, koska rytmihäiriöistä aiheutui hänelle tulonmenetyksiä. Myös tämän asian käsittely on kesken. 

Fimea on kerännyt haittailmoituksia koronarokotuksista rokotusten aloittamisesta lähtien. Haittailmoituksia tekevät sekä yksityiset ihmiset että terveydenhuoltohenkilökunta. 

Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen kertoo MTV Uutisille, että koronarokotteesta tuli ensimmäisen puolen vuoden aikana yhtä paljon haittavaikutusilmoituksia kuin kaikista muista markkinoilla olevista lääkkeistä tehdään tavallisesti yleensä kokonaisen vuoden aikana.

Syyskuun 21. päivään mennessä Fimeassa oli käsitelty yhteensä 4013 koronarokotteisiin liittyvää haittailmoitusta.

– Näiden lisäksi on esikäsiteltyjä ilmoituksia jonossa 12 900 kappaletta. Yhteensä ilmoituksia on tullut siis lähes 17 000 kappaletta, Kaukonen sanoo. 

Suomessa on annettu yli 7 400 000 rokoteaannosta. Siihen nähden Fimeaan tehtyjen haittailmoitusten määrä on pieni, 0,2 prosenttia, ylilääkäri kertoo. 

4013:sta käsitellystä haittailmoituksesta vakavia on ollut 2708 ja ei-vakavia ilmoituksia 1305. Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio on ilmoittajan tekemä. Jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee Fimea.

– Jos me emme katsoisi, että rokotteen hyödyt ylittävät siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, myyntilupaa ei olisi vaan se peruttaisiin, Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen korostaa.

Syyllistäminen tuntuu ikävältä

Palataan vielä Jussiin, joka pyytää ihmisiä miettimään ennen kuin he alkavat puhua rokottamattomuudesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kahden annoksen saaneiden rokotekattavuus on tällä hetkellä iso puheenaihe suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhden rokotteen saanut Jussi muistuttaa kärkkäitä kommentoijia siitä, että koskaan ei voi tietää, mitä kunkin tapuksen taustalla on.

– Syyllistäminen ja painostaminen on kovaa niin somessa, mediassa kuin viranomaistenkin toimesta.

– Ihmisten terveyteen liittyvät asiat ovat yksityisiä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja