Puolustusvoimat kertoo MTV Uutisille, miten se suojelee hävittäjiään.
Puolustusvoimat "ei pysty vielä vastaamaan", olisiko Ukrainan toteuttama tuhoisa isku Venäjän strategisia pommikoneita vastaan ollut mahdollinen Suomessa.
Perusteluksi selkeän vastauksen puutteeseen Puolustusvoimat antaa sen, ettei "yksityiskohtaisia julkisia tietoja" Venäjän ja Ukrainan toimista ole toistaiseksi saatavilla.
MTV Uutisten kysymykseen vastasivat sähköpostitse Puolustusvoimien Pääesikunnan viestinnän mukaan yhteistyössä Pääesikunnan, Ilmavoimien ja Maavoimien asiantuntijat.
Ukraina sanoo hyökänneensä sunnuntaina yhteensä 117 droonilla Venäjän sotilaslentokenttiä vastaan. Iskussa tuhoutui tai vaurioitui yhteensä 41 Venäjän strategista pommikonetta ja muuta sotilaskonetta.
Droonit salakuljetettiin Venäjälle ja piilotettiin rekkojen rakenteisiin, joista ne laukaistiin ajoneuvojen ollessa lähellä Venäjän sotilaskenttiä.
Venäjä on myöntänyt Ukrainan hyökkäyksen onnistuneen joillain kentillä. Venäjä kuitenkin väittää, että vaurioituneet koneet pystytään korjaamaan.
Vahvistettujen satelliitti- ja videokuvien perusteella iskuissa vaurioitui varmuudella ainakin 13 sotilaskonetta, kertoo yhdysvaltalaislehti Washington Post (WP). Myöskään Wall Street Journalin (WSJ) haastatteleman asiantuntijan mukaan olemassa oleva todistusaineisto ei tue Ukrainan väitettä kymmenistä tuhoutuneista ja vaurioituneista koneista.
Lue myös: NYT: Tästä syystä Ukraina ei kertonut USA:lle massiivisesta drooni-iskustaan
Näin Putin kostaa droonikatastrofin omilleen ja Ukrainalle
0:44
Näin Suomi suojaa hävittäjiään
Venäläiset sotakommentaattorit ovat kritisoineet sitä, että maan ilmavoimat säilyttivät vaikeasti korvattavia ja suurikokoisia strategisia pommikoneita avoimesti lentokentillä, jossa ne ovat haavoittuvia hyökkäyksille.
Venäjä on siirtänyt arvokkaat koneet kauas eturintamasta, mutta kuten Ukrainan hyökkäys todisti, se ei riitä.
Yhdysvalloissa ja Euroopan Nato-maissa Ukrainan drooni-isku on aiheuttanut laajempaakin huolta sen suhteen, olisiko vastaava voinut tapahtua länsimaillekin.
Lue lisää: Lähteet: Natossa hätä Ukrainan tuhoisasta drooni-iskusta
Puolustusvoimien mukaan Suomi suojaa hävittäjiään kalliosuojilla "jo normaalioloissa".
– Niiden käyttö lisääntyy tilanteen mahdollisen kiristymisen ja jatkuvasti päivitettävän uhka-arvion ja oman tilannetietoisuuden perusteella, Puolustusvoimat vastaa.
Ilmavoimat myös käyttävät niin sanottua "hajautettua taistelutapaa" eli Suomi säilyttää Hornet-hävittäjiään ja tulevia F-35-monitoimihävittäjiään lukuisissa eri paikoissa ja myös siirtää koneita usein.
Koneiden jatkuvaa ja nopeaa siirtämistä myös harjoitellaan jatkuvasti, Puolustusvoimat lisää.
Lue myös: Kommentti: Ukraina nöyryytti Putinin ydinasepelotetta ja pimitti Trumpilta "Venäjän Pearl Harborin"
"Massamainen käyttö"
Puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi lisää resursseja. Näin katsoi eduskunnan puolustusvaliokunta puolustusselontekoa koskevassa mietinnössään.
Suomi ei ole asian kanssa yksin, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen asevoimien entinen komentaja Mark Milley totesi äskettäin yhdysvaltalaislehti Foreign Affairsissa, että droonien vuoksi Yhdysvallat ei ole valmis "tulevaisuuden sotiin".
Puolustusvoimat sanoo MTV Uutisille, että ilmatorjunta on pitänyt lennokkeja ja drooneja mahdollisina uhkina jo pitkän aikaa. Ukrainan kokemusten myötä uhkataso on kuitenkin kasvanut.
– Ukrainan sodassa tapahtunut ja tapahtuva lennokkien massamainen käyttö kymmenien, jopa satojen lennokkien osastoina on kohottanut ilmatorjunnan tarvetta merkittävästi eri kohteiden suojana, Puolustusvoimat sanoo.
Puolustusvoimien mukaan Suomen asevoimilla on jo järjestelmiä, joilla lennokkeja kyetään torjumaan.
Ilmatorjuntaa kehitettävä
Sota Ukrainassa vaikuttaa Puolustusvoimien mukaan siihen, miten olemassa olevia järjestelmiä kehitetään, mitä materiaalia hankitaan sekä miten joukkoja koulutetaan ja käytetään.
– Ilmatorjunnan kehittäminen on yksi osa tässä kokonaisuudessa. Samoin kohteiden linnoittaminen ja suojaaminen monilla muilla keinoin, Puolustusvoimat sanoo.
Esimerkiksi puolijoukkuetelttojen käyttöön taistelukentällä "tulisi alkaa suhtautua kriittisesti", kirjoitti majuri Kalle Tuominen Jalkaväen vuosikirjassa viime vuoden lopulla.
– Yli kolmen sotilaan osastot muodostavat tällä hetkellä maalipisteen, joka voi olla peruste epäsuoran tulen tai itsemurhalennokin käytölle, Tuominen kirjoitti.
Lääke tähän ongelmaan on majuri Tuomisen mukaan sotilaiden ja kaluston "todella merkittävä hajauttaminen ja maastouttaminen".
Esimerkiksi ukrainalainen jalkaväkiryhmä hajauttaa partionsa noin 100 metrin etäisyyksille toisistaan, Tuominen sanoo. Suomalaisessa jalkaväkiryhmässä on 5–8 sotilasta.