Kuusi tulevaa kuningatarta – nämä naiset tulevat nousemaan valtaan Euroopan hoveissa

Kruununprinsessa Victoria ja prinsessa Estelle tulevat aikanaan molemmat olemaan Ruotsin kuningattaria

Useissa Euroopan hoveissa siirrytään tulevina vuosina pitkästä aikaa naishallitsijoiden aikakaudelle.

Kuningatar Elisabet on maailman tunnetuin monarkki, mutta hänen jälkeensä Britanniassa tullaan näkemään kolmen sukupolven verran mieshallitsijoita. 94-vuotiaan monarkin jälkeen kruununperimysjärjestyksessä kun ovat kolme prinssiä: Charles, William ja George.

Toisin on kuitenkin useammassa muussa Euroopan hovissa, joissa tullaan tulevissa sukupolvissa näkemään naishallitsijoita.

Suomalaisille tutuimmat heistä lienevät naapurimaan Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja hänen tyttärensä Estelle, jotka seuraavat kruununperimysjärjestyksessä kuningas Kaarle Kustaata.

Victorialla on nuorempi veli prinssi Carl Philip, josta ennakoitiin maan tulevaa hallitsijaa tämän synnyttyä. Lakia kuitenkin muutettiin vuonna 1980, jonka vuoksi kuninkaan vanhimmasta perillisestä tulee aikanaan hallitsija sukupuolesta riippumatta.

Kun Victoriasta tulee aikanaan kuningatar, hän on Ruotsissa järjestyksessään neljä naishallitsija kuningatar Margareetan, Kristiinan ja Ulriika Eleonooran jälkeen. Siitä, kun Ruotsissa on viimeksi ollut naishallitsija, on ehtinyt jo vierähtää aikaa, sillä Ulriika Eleonooran valtakausi ajoittui vuosille 1718–1720.

Naishallitsijoiden ketju tulee jatkumaan Ruotsissa Kaarle Kustaan jälkeen ainakin kahden sukupolven verran, sillä Victoriaan tulee aikanaan seuraamaan hänen tyttärensä Estelle.

Tuleva hallitsija on vasta 8-vuotias, mutta ruotsalaislehti Expressen uutisoi vuonna 2018, että Estelleä on alettu hiljalleen valmistella kuningattaren roolia varten, kun hän edusti vanhempiensa rinnalla Britannian prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen vieraillessa Ruotsissa.

Myös naapurimaassa Norjassa tullaan näkemään satojen vuosien tauon jälkeen naishallitsija, kun prinsessa Ingrid Alexandra, 16, astuu aikanaan valtaan isoisänsä kuningas Haraldin ja isänsä kruununprinssi Haakonin jälkeen. Norja oli naiskomennossa viimeksi vuosina 1389–1412, kun kuningatar Margareeta hallitsi Norjan lisäksi myös Tanskaa ja Ruotsia.

Kruununprinssi Haakon paljasti vuodenvaihteessa Norjan yleisradioyhtiön NRK:n kuningasperheen vuotta käsittelevässä dokumentissa, miten Ingrid Alexandraa on valmisteltu historiallista tehtäväänsä varten. Haakonin mukaan hän on noudattanut omien vanhempiensa oppeja.

– Tärkeintä on antaa hänelle tilaa olla lapsi ja nuori ja kehittyä. Koululle on oltava riittävästi aikaa ja vapaa-ajalla aktiviteetteja sekä ystävien kanssa vietettyä aikaa. Siis mahdollisuus tehdä aivan tavallisia asioita, Haakon kommentoi.

Espanjassakin mennään näillä näkymin tulevaisuudessa naiskomennossa. Kuningas Felipen jälkeen valtaistuimelle astunee hänen vanhempi tyttärensä, prinsessa Leonor. Espanjaa on hallinnut nainen edellisen kerran 1800-luvulla, kun kuningatar Isabella II oli vallassa vuodet 1883-1868.

14-vuotiaan Leonorin asema voi kuitenkin teoriassa vielä muuttua, jos kuningas Felipen ja kuningatar Letizian perheeseen syntyisi poikalapsi.

Myös Leonorin valmistautuminen tulevaan rooliinsa on alkanut, vaikka Leonor ja pikkusisko Sofia ovat kasvaneet hyvin pitkälti julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Leonor piti ensimmäisen merkittävän puheensa kruununprinsessana viime vuoden lopulla. Puhe paljasti, että Leonor on hyvin kielitaitoinen. Hänen nimittäin kerrottiin puhuneen Barcelonassa espanjan lisäksi myös katalaania, englantia ja arabiaa.

Belgiassa tullaan niin ikään tulevaisuudessa juhlimaan kuningattaren kruunajaisia. Kun prinsessa Elisabethin isoisä kuningas Albert II menehtyi vuonna 2013, nousi Elisabeth kruununperimysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle, kun hänen isänsä Philippe kruunattiin maan kuninkaaksi.

Jos ja kun Elisabeth, 18, nousee aikanaan valtaistuimelle, tulee hänestä maansa historian ensimmäinen naishallitsija. Belgiassa valta periytyi vuoden 1991 lakimuutokseen asti vain miespuolisille perijöille, mutta nykyisin perimysjärjestys on sukupuolesta riippumaton ja valta siirtyy hallitsijan vanhemmalle lapselle.

Alankomaita hallitsee jälleen kuningatar, kun prinsessa Catharina-Amalia, 16, seuraa tulevaisuudessa isäänsä Willem-Alexanderia. Alankomaissa edellisen naishallitsijan valtakaudesta ei ole kulunut vielä niin pitkää aikaa kuin monissa muissa Euroopan hoveissa, sillä kruununprinsessan isoäiti kuningatar Beatrix väistyi valtaistuimelta vuonna 2013 ja luopui kruunustaan poikansa hyväksi.

Catharina-Amalia on kuningas Willem-Alexanderin ja kuningatar Maximan kolmesta tyttärestä vanhin. Prinsessojen kerrotaan puhuvan kotikielenään hollantia, vaikka he ovat oppineet myös äitinsä äidinkieltä espanjaa. Lasten kerrotaan myös käyvän tavallista koulua siinä missä ketkä tahansa tavalliset hollantilaislapset.

– Sinun täytyy oppia tuntemaan itsesti läpikotaisin. Sitä olen toistuvasti kertonut Amalialle, Willem-Alexander sanoi harvinaisessa haastattelussa vuonna 2013, jossa hän sivusi sitä, että hänen tyttärensä tulee aikanaan nousemaan valtaan.

– Toistan hänelle sitä, että hänen täytyy tuntea omat rajansa. Mennä kaikkialle. Tehdä virheitä, kunhan ne pysyvät mahdollisimman hyvin poissa julkisuudessa. Niin minäkin tein. Festareita, juhlia ja paljon muuta - omat rajat täytyy tuntea.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja