Kun näet tien poskessa mustan sarvipään keltapunaisella pohjalla, tiedätkö mistä sinua oikeasti varoitetaan?

0:19
Katso videolta, miten täpärästi hälytysajossa ollut poliisipartio vältti karmean kolarin.

Hirvet, porot, peurat ja kauriit ovat Suomen luonnossa yleisiä eläimiä, ja niillä kaikilla on sen verran kokoa ja massaa, ettei niihin kannata törmätä autolla, sillä rysäys voi olla kohtalokas myös ihmiselle. Niistä varoittavia liikennemerkkejä ei myöskään pystytetä summamutikassa.

Syksy on eläinkolareiden suurinta vaara-aikaa. Vaikka jokainen meistä tietääkin, että esimerkiksi hirven törmääminen autolla on kaikkea muuta kuin miellyttävä kokemus ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa myös autoilijan kannalta kohtalokkaaseen lopputulokseen, on vaarasta varoittaviin liikennemerkkeihin helppo suhtautua turhan kevyesti.

Marko Kelkka, liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo vakuutusyhtiö LähiTapiolan tiedotteessa, että eläinkolarin vaarasta kertovien liikennemerkkien sijoittelua mietitään tarkkaan. Hän on yksi niistä kymmenistä asiantuntijoista, joiden työtä on kyseisten merkkien sijoitteleminen.

– Varoitusmerkkejä pyritään sijoittamaan sellaisille tieosuuksille, joissa on korostunut onnettomuusriski. Tämä perustuu esimerkiksi edeltävien vuosien onnettomuusmääriin, eläinkantojen kokoon ja metsästäjiltä eläinten reiteistä saatuihin tietoihin. Toki eläin voi joskus tulla tielle muuallakin, joten varovaisuus kannattaa aina, Kelkka kertoo LähiTapiolan tiedotteessa.

Kelkan ja hänen kollegoidensa työtä on huolehtia liikenneturvallisuudesta ja ehkäistä henkilövahinkoja. Hän pitää myös koettua turvallisuuden tunnetta tärkeänä.

– Merkkejä ei kannata laittaa joka tieosuudelle, vaan ainoastaan sinne, missä eläinten tiedetään liikkuneen enemmän, Kelkka sanoo.

– Hirvieläinkolari on siitä erityinen onnettomuustyyppi, että se voi sattua maantiellä kenelle tahansa. Siihen voi joutua, vaikka kuinka noudattaisi sääntöjä ja nopeusrajoituksia, mutta toki ennakoinnilla ja varovaisuudella voidaan törmäyksiä ehkäistä.

Uudenmaan ELY-keskuksessa varoitusalueet on pyritty käymään läpi noin viiden vuoden välein. Toisinaan yksittäinen hirvivaroitusmerkki voi ilmestyä tienvarteen nopeastikin. Muutoksia vaara-alueisiin aiheuttavat esimerkiksi uudet riista-aidat ja uudet asuinalueet, jotka muuttavat hirvien kulkureittejä.

Kelkan mukaan riista-aidat ovat tehokkain keino ehkäistä eläinonnettomuuksia, mutta valitettavasti nekään eivät aina pysäytä nelijalkaisia.

– Joskus hirvet ovat tulleet riista-aidan yli. Päättäväinen yksilö voi yrittää hypätä aidan toiselle puolelle, ja joskus siinä myös onnistuu. Pienemmät hirvieläimet, kuten peurat, voivat myös puikahtaa riista-aitojen raoista. Täydellistä turvallisuuden tunnetta riista-aidatkaan eivät siis tarjoa.

Hirvieläinkolarin riski on Kelkan mukaan suurimmillaan riista-aitojen päissä ja aukkokohdissa sekä metsien reunoissa Usein hirvieläimet viihtyvät alavilla ja kosteilla metsämailla – peurat ja kauriit myös peltomaisemissa.

Varoitusmerkistä alkava vaara-alue jatkuu yleensä useita kilometrejä.

Törmäys pieneenkin sarvipäähän voi olla kohtalokas

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilaston mukaan hirvionnettomuuksien määrä on laskenut Suomessa viime vuosina, mutta samaan aikaan valkohäntäpeura- ja metsäkauriskolareiden määrä on kasvanut.

Vuonna 2020 törmäyksiä hirviin oli noin 1 500, kun valkohäntäpeuraonnettomuuksia oli runsaat 7 200 ja metsäkauriskolareita noin 5 100. Sama kehitys heijastuu henkilövahinkotilastoissa.

Tilastokeskuksen Tieliikenneonnettomuustilaston ennakkotiedon mukaan viime vuonna eläinonnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui noin 150 ihmistä. Menehtymisistä yksi tapahtui peura- tai kauriskolarissa, muut hirven kanssa.

– Esimerkiksi moottoripyöräilijälle törmäys peuraan voi olla jopa kohtalokas, kertoo liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri LähiTapiolasta.

Lähde: LähiTapiola

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja