Liikenne- ja viestintävirasto Traficom muistuttaa tiedotteessaan, että jokainen autoilija voi itse pienentää hirvikolarin riskiä omalla ajokäyttäytymisellään. Tarkkana tulee olla erityisesti hämärällä sekä liikennemerkein osoitetuilla hirvivaara-alueilla.
Riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan keräämien tilastojen mukaan Suomessa sattui viime vuonna yli 2 000 hirvikolaria.
Vaikka hirvieläinonnettomuuksia tapahtuukin ympäri vuoden, on vaara suurimmillaan aina syksyn tullen ja metsästyskauden alkaessa. Perinteinen piikki ajoittuu tyypillisesti syys-joulukuulle, ja erityisen paljon onnettomuuksia tapahtuu iltapäiväneljän ja keskiyön välisenä aikana.
Syksyllä hirviä saavat liikkeelle kiima-aika, metsästys ja eläinten muutto talvilaitumille.
Miten ehkäistä hirvikolareita?
Hirvikolareita pyritään ennaltaehkäisemään rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet vuosien varrella.
Onnettomuustietoinstituutti OTI:n mukaan ihmishenkien menetykseen johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1–3 kappaletta vuodessa ja enemmän satasen kuin kahdeksankympin nopeusrajoitusalueella. Onnettomuuteen joutuneista puolet on henkilö- tai pakettiautoilijoita ja puolet moottoripyöräilijöitä.
