Kun kohtaat kateutta, kommunikoi näin – lue asiantuntijan vinkit

Kateus voi yllättää työpaikalla, jos toisten työtahti tai tulokset tuntuvat omia aikaansaannoksia paremmilta. Vaikka oma työtahti tuntuisi muihin verrattuna surkealta, Suomen Puheopiston toimitusjohtaja MarsaBäckin mukaan ei ole olemassa ihmistä, joka ei koskaan saisi aikaan mitään.

– Kannattaa miettiä, mitä teit aamupäivällä? Jos et ole tehnyt mitään, onko joku asia, joka painaa sinua, Bäck neuvoo.

On syytä ottaa yhteys esimieheen, jos todella tuntuu siltä, että tuloksia syntyy vähän.

– Onko niin, että pitää tarkistaa toimenkuvaa, eikö työ ole riittävän motivoivaa? Eikö ihmiselle ole annettu tarpeeksi mahdollisuuksia toteuttaa itseään?

Esimiehellä on aina vastuu

Kateus voi aiheuttaa työpaikalle esimerkiksi kiusaamistilanteita, pahan puhumista tai uupumista. Kateellinen pihtaa tietoa tai viivyttelee tahallaan, etteivät muut onnistuisi. Entä, jos esimiehen antamat ohjeet ovat epäselviä ja muuttuvat työtehtävän aikana useaan otteeseen?

– Esimiehellä on aina vastuu. Jos hän antaa ohjeet ja tämä sama tilanne toistuu, niin kannattaa tarvittaessa kirjoittaa asiat ylös ja näyttää, että ymmärsin näin. Ennen kuin lähtee suorittamaan tehtävää, voi kysyä, että ymmärsinkö oikein, teenkö nyt nämä asiat? Bäck neuvoo.

– "Anteeksi" on Suomessa vahva sana. Älä sano "sori", vaan "anteeksi". Tämä ei tarkoita, että täytyy ryhtyä lattialuutuksi, mutta onhan sekin anteeksipyynnön paikka, jos on vaikka ymmärtänyt väärin. Siten päästään helpommin itse asiaan, eli niihin kriteereihin, mitä sinulta odotetaan. Päästään kysymään, mitä toivomuksia ja odotuksia esimiehellä on. Silloin emme syyttele, vaan olemme kiinnostuneita tietämään, mitä esimies meiltä toivoo.

Bäck muistuttaa, että työtoverien välisen riitatilanteen hoitaminen on esimiehen tehtävä. Esimiehen tai työpaikan luottamusmiehen luokse kannattaa mennä ryhmänä puhumaan aiheesta.

Sinä-alkuinen viesti on aina hyökkäys

Työpaikalla tulisi muistaa samat riitelyn säännöt kuin parisuhteessa: älä käytä termejä "sinä et koskaan" tai "sinä aina". Bäck muistuttaa, että sinä-alkuinen viesti on aina hyökkäys.

– Sano mieluummin esimerkiksi, että "voisimmeko me yhdessä". Mitä enemmän pystyt puhumaan me-argumentaatiokentällä, sitä parempi.

Jos tilanne on työpaikalla tulehtunut pahaksi, Bäckin mukaan kannattaa käyttää sovittelijaa.

– Ota mukaan kolmas henkilö, jonka kanssa käyt asiat läpi. Kolmas henkilö voi käydä asiat läpi kahden kesken myös sen henkilön kanssa, jonka kanssa riitaa on. Oleellista on, että asia pitää pystyä hoitamaan keskustellen. Kumpikin kertoo omat tuntemuksensa ja näkemyksensä asiasta. Silloin saatetaan huomata, että hyvänen aika, tässähän on väärinkäsitys, Bäck sanoo.

Bäckin mukaan on tärkeää muistaa, että jokaisen konfliktin taustalla on aina kahden erillisen ihmisen persoona, johon historia, kulttuuri ja yhteiskunta vahvasti vaikuttavat. Myös asema luo sosiaaliseen ympäristöön ja kommunikointiin omat paineensa.

– Johtaja ei esimerkiksi vapaa-ajalla koskaan käyttäytyisi sinua kohtaan samalla tavalla kuin töissä, mutta työtilanteessa hän kokee sosiaalista painetta, Bäck kuvaa.

Entä, jos ongelma ei ratkea?

Ongelmista kannattaa keskustella koko työyhteisön kanssa. Aluksi voi valikoida muutaman ihmisen keskustelukumppaniksi, ja tämän jälkeen uskoutua muillekin. Aina ongelmat eivät kuitenkaan ratkea.

– Voi olla, että työyhteisössä on esimerkiksi niin paljon kateutta, että yhden ihmisen on mahdotonta lähteä sitä kitkemään, Bäck sanoo.

– Uusi ympäristö voi raikastaa ja antaa uudenlaisen alun omalle työlle. Ihmisen pitää olla terveellä tavalla egoisti. Kaikkeen ei tarvitse suostua.

Kun kohtaat kateutta, kommunikoi näin!

Lue myös:

AVA/Maria Aarnio

Kuvat: Colourbox