Jääkiekkoliiton pomot avautuvat Suomen tyttökiekon tilasta MM-katastrofin jälkeen | MTV Uutiset
Kummola älähti Tyttöleijonista – nyt puhuvat suoraan Jääkiekkoliiton pomot: "Jopa kuusinkertaisia"
Jääkiekkoliiton nykyinen puheenjohtaja Heikki Hietanen (vas.) ottaa kantaa Suomen tyttökiekon tilaan. Entinen pitkäaikainen pomo Kalervo Kummola avautui aiemmin.Tomi Natri /All Over Press
Kalervo Kummola kutsui Tyttöleijonien putoamista kakkostasolle historialliseksi katastrofiksi. Nyt ääneen pääsevät Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen ja toimitusjohtaja Sami Kauhanen.
Suomi hävisi tuoreissa jääkiekon alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kilpailuissa Kanadassa kaikki viisi otteluaan – rumana huipentumana 5–7-tappio Unkarille. Tyttöleijonat jäi kahdeksan maan joukossa viimeiseksi ja pullahti karmaisevasti ylimmältä MM-portaalta kakkostasolle.
– Suomen tyttöjen jääkiekkojoukkueen valitettava putoaminen B-sarjaan on historiallinen katastrofi, sillä Suomi ei ole aiemmin koskaan pudonnut B-sarjaan missään sarjassa, ei edes miehet 50-luvulla. Toivottavasti tämä on herätys ja uuden alku, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtajana vuosina 1997–2016 toiminut Kalervo Kummola kirjoitti sittemmin poistetussa X-julkaisussaan.
Unkaria ennen Tyttöleijonat otti MM-kisoissa takkiin Tshekille 1–9, Slovakialle 2–5, Yhdysvalloille 0–14 ja Kanadalle 0–12.
– Huonostihan kisat menivät, siitä ei ole kahta sanaa, Jääkiekkoliiton nykyinen puheenjohtaja Heikki Hietanen sanoo puhelimitse.
– Etukäteen ei voinut ajatellakaan, että noin huonosti menisi. On selvää, että nyt täytyy vetää tiukat analyysit.
Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen toteaa niin ikään, että turnaukseen oli ladattu paljon suuremmat odotukset.
– Se oli totta kai pettymys ihan yhtä lailla varmasti pelaajille kuin meille. Toisaalta urheilussa tulee välillä tällaisia hetkiä. Tästä on nyt vain katsottava eteenpäin, hän palastelee.
Vuosi sitten Suomen tytöt jäivät MM-kotikisoissaan Vantaalla kahdeksan maan joukossa kuudenneksi. Aiemmin 2020-luvulla Tyttöleijonat oli ollut MM-kisoissa kerran kolmas ja kolme kertaa neljäs. 2021 MM-turnausta ei koronan takia järjestetty.
Ei pikavoittoja
Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen pitää harrastajien vähyyttä merkittävänä tyttökiekon ongelmana.Tomi Natri /All Over Press
Tyttö- ja naiskiekon tilaa on tutkittu Jääkiekkoliiton piirissä uudessa strategiaprosessissa, joka käynnistettiin viime kesänä.
– Siinä on ollut satoja ihmisiä eri tasoilta. Jokainen valiokuntamme on näitä asioita käsitellyt. Meillä oli myös seuratoimijapäivät, joissa oli satoja seuratoimijoita. On lisäksi tehty kyselyitä ja kartoituksia eri asioista. Olemme tehneet huolellista stategiatyötä, Hietanen setvii.
Puheenjohtaja linjaa, että korjausliikkeisiin on lähdettävä heti.
– Paljon on parannettavaa, ja se lähtee ihan ruohonjuuritasolta. Meidän pitää saada enemmän tyttöjä jääkiekon pariin. Nyt kun asiaa on tutkittu, meillä on drop outia tyttöjen puolella paljon enemmän kuin poikien puolella, Hietanen ruotii viitaten harrastuksen varhaiseen lopettamiseen.
Kaudella 2024–25 pelaajia U7-ikäluokassa, joka on niin sanottu kiekkokouluvaihe, oli tytöissä 975, pojissa puolestaan noin 3 400. U17–U18-vaiheessa kaula on vielä hurjempi: tyttöpelaajia 278, poikia 3 173.
Unkarin kaltaiselle kiekkolilliputille häviämistä eivät Suomen harrastajamäärät selitä, mutta Kauhanen kiteyttää laajemissa silmänaloissa samaksi keskeiseksi haasteeksi kuin Hietanen, että tason parantamiseksi tarvitaan lisää jääkiekkoilevia tyttöjä.
Sukupuolten välistä eroa väistämättä kasvattaa, että pojilla lajista ammatin ja elannon tekeminen on moninkertaisesti realistisempaa ja sitä kautta jääkiekon parissa pysyminen on houkuttelevampaa.
– Toki hyvätasoisen naisten ammattilaissarjan, PWHL:n, syntyminen Pohjois-Amerikassa auttaa. Uskon, että pitkällä aikavälillä naisurheilun ja naiskiekkoilun kehittyminen tulee seuraamaan miesten kanssa samaa linjaa. Mitään pikavoittojahan tähän asiaan ei ole, Kauhanen perkaa lisäten, että "vaikuttavimpia toimenpiteitä" ryhdytään tekemään kevään aikana strategian valmistuessa.
"Aika voimakkaasti sanottu"
Jääkiekkoliitto on saanut kovaa julkistakin kritiikkiä, ja myös MTV Urheilulle on kantautunut naiskiekon huipulta viestiä, että liitto olisi jättänyt tyttö- ja naiskiekon heitteille.
– Se on aika voimakkaasti sanottu. Panostukset ovat koko ajan nousseet. Jos katsotaan rahallisia panostuksia harrastajamääriin nähden, ne ovat jopa kuusinkertaisia suhteessa poikakiekkoon, Hietanen tuumaa.
Puheenjohtajan mukaan toimitusjohtaja tietää rahallisista luvuista tarkemmin, mutta niitä Kauhasenkin on vaikea antaa. Toimitusjohtaja kuitenkin täsmentää, että suhteessa harrastajamäärään nimenomaan U18-toimintaan satsaaminen on tyttökiekossa kuusinkertaista suhteessa poikiin.
– Panostukset ovat merkittäviä.
Maajoukkuetoimintaan kohdistetut resurssit kestävät Hietasen käsityksen mukaan vertailun mahtimaita Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta.
– Kun verrataan maajoukkueiden resursseja kilpailijamaihiin, olemme varmasti kärkitasoa. Pohjoisamerikkalaisille ei tietysti mahdeta mitään. Siellä on niin mahtavat määrät, koska koulu- ja yliopistojärjestelmä on siihen nidottu. Puhutaan ihan eri systeemistä. Muihin eurooppalaisiin maihin nähden meidän panostuksemme, peli- ja treenimäärämme maajoukkuetasolla ovat vertailukelpoisia. Olemme varmaan kärjessäkin siellä.
"Onko investoitu riittävästi?"
Kauhanen huomauttaa, että Suomessa on hiottu tyttö- ja poikajuniorien maajoukkueohjelmia "hyvinkin yhteneviksi".
– Täytyy muistaa, että poikien järjestäytynyt maajoukkuetoiminta alkaa jo U16-vaiheessa. Tytöillä se sinällään käynnistyy vasta tästä U18-vaiheesta, mutta olemme jo pidemmän aikaa tehneet myös U16-maajoukkuetoimintaa, vaikka kaikissa maissa sellaista ei esimerkiksi ole järjestetty.
– Mutta onko meillä investoitu tyttöpuolella seurakenttään riittävästi? Sitä tässä parhaillaan pohditaan, jos sinne resursseja lisäämällä saadaan pidettyä harrastajat paremmin lajin parissa.
Seuratoimintaa on Hietasenkin mukaan joka tapauksessa pystyttävä kehittämään.
– Perustyö seuroissa on saatava nousemaan, jotta tyttökiekkoon kiinnitetään enemmän huomiota, halutaan rakentaa tyttöjoukkueita ja tarjotaan tytöille polku jääkiekkoon. Huippukiekosta puhuttaessa meidän Auroraliigamme harjoittelua ja tekemistä täytyy nyt tarkastella huolella.
– Me ei pystytä pelaamaan pieniä pelejä kahdella tai kolmella pelaajalla niin kuin ruotsalaiset, tshekit tai pohjoisamerikkalaiset, Kuisma analysoi kaivaten pelaajille arjessa henkilökohtaisten taitojen opettamista ja pienpelien harjoittelua.
Mira Kuisman valmentama Tyttöleijonat pelasi ruman MM-turnauksen.International Ice Hockey Federation/All Over Press
Ei tyttöjen kisoihin
Koruttomimman kritiikin mukaan tytöt ja naiset eivät kiinnostaisi Jääkiekkoliittoa kunnolla. Yhtenä tuoreena esimerkkinä asiasta on pidetty sitä, että alle 20-vuotiaiden miesten MM-kilpailuissa Yhdysvalloissa oli Jääkiekkoliiton johtoa paikalla, kun taas vain päiviä niiden jälkeen käynnistyneissä alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa MTV Urheilun saaman tiedon mukaan ei.
– Nuorten kisojen aikaan oli myös Kansainvälisen jääkiekkoliiton komiteoiden kokous. Meillä on jäseniä kuten allekirjoittanut näissä komiteoissa, joissa kansainvälistä jääkiekkoa edistetään. Ne kokoukset veivät nuorten kisoihin paikalle. Tyttöjen osalta naisten maajoukkueen päävalmentaja Tero Lehterä olli ennen turnausta paikalla seuraamassa harjoitusottelut, Kauhanen sanoo ja lisää:
– Täytyy muistaa urheilujohdonkin näkökulmasta, että meillä on kuitenkin olympiakisat (Milano-Cortinassa helmikuussa) tulossa ja sinne lähtö on muutaman hetken päästä. Valmistautuminen on täydessä tohinassa täällä. Urheilupuolen panostuksessa menee paljon myös olympialaisiin valmistautumiseen.
Yhtä kaikki, Heikki Hietanen, millainen arviosi on tässä kohtaa siitä, onko harkittava henkilöstövaihdoksia tyttökiekon valmennuksessa tai muissa henkilöissä, jotka tekevät Jääkiekkoliitossa töitä tyttökiekon parissa?
– Totta kai tässä mietitään kaikkia vaihtoehtoja, mutta tässä on muutama päivä, kun kisat ovat päättyneet. Palataan näihin myöhemmin.
