Kristillistisdemokraattien eurovaaliehdokkaat Tiina Tuomela ja Peter Östman olivat yhtä mieltä siitä, että Suomelle kuuluu globaali vastuu ilmasto-ja pakolaiskysymyksissä, mutta kriisitilanteissa myös EU:n vahvat ulkorajat ovat tarpeen.
Tänään Huomenta Suomen EU-vaaliaamussa vieraillut eurovaaliehdokas Tiina Tuomelan (kd) mielestä Suomen ja EU:n pitää ottaa ilmastonmuutos vakavasti, ja sitoutua 1,5 asteen tavoitteeseen.
– Se aiheuttaa globaalisti laajoja ongelmia, esimerkiksi maahanmuuton osalta. Jos ilmasto lämpenee, ja tulee katovuosia, niin ihmiset lähtevät liikkeelle, Tuomela sanoo.
Hänen mielestään EU:n täytyy ottaa johtajuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, vaikka Yhdysvallat ja Kiina eivät ymmärtäisikään asian vakavuutta.
Peter Östman (kd) muistuttaa, että Suomessa ja Euroopan tasolla on jo tehty paljon ilmaston eteen, eikä hänen mielestään poliitikkojen kuuluisi pelotella.
– Ei tätäkään asiaa saisi käyttää vaalikorttina, että mennään äänestämään pelossa, Östman sanoo.
– Uskon, että meiltä Suomesta löytyy teknologisia ratkaisuja tähän ongelmaan ja haasteeseen, ja yhdessä muun Euroopan kanssa löydämme ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
"Kukaan ei ole kiinnostunut keskustelemaan, miten autetaan heitä, jotka ovat oikeasti hädässä"
Tuomela ja Östman molemmat sanovat, että EU:ssa taakanjako globaalista pakolaisongelmasta pitää jakaa kaikkien jäsenmaiden kesken.
– Mutta siinäkään ei saisi ottaa käyttöön mitään pakkokiintiöitä, koska rikollisjärjestöt, jotka salakuljettavat ihmisiä, käyttävät välittömästi hyväkseen näitä järjestelmiä, Östman sanoo.
Östmanin mielestä turvapaikkajärjestelmästä puhutaan paljon, mutta samalla unohdetaan pakolaisleirit.
– Pakolaisleireillä asuu tällä hetkellä 68 miljoonaa ihmistä, ja kukaan ei ole kiinnostunut keskustelemaan, miten voisimme auttaa ihmisiä, jotka ovat oikeasti hädässä, Östman sanoo.
Hänen mukaansa nykyisessä turvapaikkajärjestelmässä on hataralla pohjalla kriteerit, joilla avun tarve arvioidaan. Tuomela olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiöitä, koska silloin avunsaajat ovat nimenomaan pakolaisia.
– Heillä on jo [pakolais]status ja tilanne selvitetty, jolloin turvapaikkaprosessi etenee nopeammin kyseisessä vastaanottomaassa, Tuomela sanoo.
Rajoja tulisi vahvistaa, jotta vapaa liikkuvuus turvataan
Tuomela painottaa, että EU:n ulkorajoja täytyy vahvistaa, jotta hallitsematonta maahanmuuttoa ei tapahdu.
– Silloin myös säilytetään vapaa liikkuvuus Euroopan sisällä.
Östmanin mielestä se, että Suomeen tulee ihmisiä muista kulttuureista ja uskonnoista, ei uhkaa kristillisten arvojen asemaa.
– Ei meidän tarvitse luopua omista, pitkistä perinteistä. Eurooppahan rakentuu hyvin pitkälti juutalais-kristilliseen arvopohjaan, ja me toivomme edelleen, että voisimme vahvistaa näitä juuria, Östman sanoo.
– Jos meillä on vahva oma identiteetti, pystymme myöskin toimimaan yli kulttuuri- ja uskontorajojen.